5 Reasons to Visit Taiwan

Why should Taiwan be your next travel destination in Asia?

1. SCENERY

Taiwan is a small and densely populated island with many beautiful places to visit. From the busy city center of Taipei you can quickly get to the hiking trails and mountains or go to the seaside. When traveling to Taipei I never thought I would actually see so much nature; mangrove forests, the Pacific Ocean, waterfalls and even hot springs! My favorite views were the beautiful green mountain tops covered in mist. If (or when) I ever visit Taiwan again, I would want to spend time relaxing at  the untouched beaches.

2. TAIPEI

Even though the capital city of Taiwan has over three million inhabitants, Taipei is very clean and well organized. The streets are neat, free public toilets are offered everywhere and the infrastructure is very good. Never have I traveled in such squeaky clean metros either. Taipei may be organized, but the city still offers an Asian experience with busy traffic, hilarious billboards, Hello Kitty products everywhere, spiritual temples and exciting night markets. In my opinion Taipei is a nice landing point for someone who has never been to a big Asian city before.

3. SHOPPING AND TRAVELER-FRIENDLY PRICES

I was very surprised how cheap everything is in Taiwan. For five euros you can buy a pair of shoes and for three euros you can have the most delicious dinner at the local night markets. Traveling in Taiwan is also very cheap, so whizzing around by bus and metro is not a problem at all! For those who love shopping – Taipei will not let you down!

4. CUISINE

Taiwan has a rich food culture with a lot to offer for those with adventurous taste buds. You can try just about anything from the bizarre stinky tofu and snake blood to the wonderful dishes with many varieties of tofu, vegetables, seafood and meat soups. Especially the local night markets are worth visiting because of the traveler-friendly prices and the possibility to try a little bit of everything. During the week I spent in Taiwan I tried something different every single day. The spicy hot pot was my favorite dish.

5. PEOPLE

Finally, what made Taiwan a lovely country to visit were the welcoming locals. In Taiwan people really respect each other and especially the elderly are taken good care of. Everyone is very polite, and many people try to speak English even if they are a little shy. Traveling in Taiwan was wonderful because the locals are helpful! Oh, and for those who love photography, the people in Taiwan let you take pictures of them just about anywhere.

Viisi syytä matkustaa Taiwaniin:

1. MAISEMAT

Taiwan on pieni ja tiheään asutettu maa, jossa paikasta toiseen kulkeminen on tehty äärimmäisen helpoksi. Matkailijoille on tarjolla jännittävän kaupunkielämän lisäksi rauhallista luontoa. Taipein kiireisestä keskustasta pääsee kymmenessä minuutissa vaeltamaan kaupunkia ympäröiville kukkuloille, ja alle tunnissa Tyynen Valtameren rannalle. En olisi Taipeihin kaupunkilomalle matkatessani tiennyt, että tulisin myös vaeltamaan luonnossa ja näkemään kuumia lähteitä, vesiputouksia, ja vihreitä, usvan peittämiä kukkuloita. Mikäli suuntaan joskus Taiwaniin uudelleen, lähden takuuvarmasti nauttimaan koskemattomista hiekkarannoista!

2. TAIPEI

Vaikka Taiwanin pääkaupungissa on yli kolme miljoonaa asukasta, ei tyypillisen aasialaisen suurkaupungin ongelmia siellä juuri näy. Infrastruktuuri on toimivaa, ilmaisia julkisia vessoja on tarjolla kaikkialla, kadut pidetään siisteinä, eikä kiiltävän puhtaissa metrovaunuissa saa edes juoda vettä! Kaikesta tästä huolimatta Taipei on tyypillinen aasialainen kaupunki, josta löytyy ränsistyneitä taloja, vilkasta liikennettä, isoja mainoskylttejä, temppeleitä ja yömarkkinoita. Taiwan olisikin monelle ensimmäistä kertaa Aasiaan matkaavalle paikka, jossa saisi pehmeän laskun uuden ja jännittävän maanosan kulttuureihin.

3. HINTATASO

Suomalaisen näkökulmasta Taiwanin hintataso on todella alhainen. Viidellä eurolla matkailija saa jo uudet kengät ja parilla eurolla vatsan täyteen herkullista ruokaa. Julkisilla matkustaminen ei myöskään maksa juuri mitään (ja eläkeiläisille se on täysin ilmaista). Ostoksien tekeminen Taiwanissa karkaa helposti käsistä, kun kaikki on niin halpaa! Lentoja ja majoitusta lukuunottamatta Taiwanissa pärjää helposti 200 eurolla / viikko (ellei sekoa aivan täysin  vaate- ja matkamuisto-ostosten kanssa).

4. RUOKAKULTTUURI

Taiwanin rikkaaseen ruokakulttuuriin kuuluvat erilaiset keitot, hot potit, meriruoka ja herkulliset liha-annokset riisin ja nuudelien kera. Hieman hurjempia makuelämyksiä hakeville löytyy myös käärmeen verta, stinky tofua ja muita erikoisuuksia. Itse pääsin Taiwanissa viikon aikana maistamaan useampaa uutta ruokaa kuin kuluneen vuoden aikana yhteensä! Paras paikka uusien makuelämyksien hakemiselle ovat paikalliset yömarkkinat, joissa on ihan oma tunnelmansa (ja hajunsa).

5.  IHMISET

Oli ilo huomata kuinka Taiwanissa ihmiset todella kunnioittavat toisiaan arjessa. Etenkin vanhuksista pidetään hyvää huolta. Paikalliset ovat melko ujoja, mutta puhuvat kuitenkin useimmissa tapauksissa englantia. Hyvät käytöstavat ja toisten huomioon ottaminen ovat tärkeä osa Taiwanin kulttuuria, jonka ansiosta Taipein kaltaisessa isossa kaupungissa pärjää ulkomaalainenkin ongelmitta. Esimerkiksi länsimaalainen nainen voi matkustaa aivan huoletta yksin Taiwanissa. Tunsin aina oloni tervetulleeksi, ja juurikin ihmisten ansiosta matkani Taiwaniin oli todella ikimuistoinen!

Traveler IQ Challenge!

Here is a fun online travel game for all of you who like to travel and/or think you know the world!

I warn you, it’s easy to get hooked on this game. But then again, you learn a lot about different places in the world!

http://www.travelpod.com/traveler-iq

-Anna

Travel Literature

On the road it’s usually a great idea to read a book related to the country you are visiting. And by this I don’t mean Lonely Planets, but actual stories! I’ve learned that reading about your destination will help you understand the local people better, or at least know something about the country’s history, language or culture. Below I’ve listed some of the (travel) books I’ve been reading!

This week I finally finished reading Anne Frank: The Diary of a Young Girl. The writings of a young Jewish girl who was in hiding for two years with her family during the Nazi occupation of the Netherlands, made me stop and think about the Holocaust for a long time. Anne’s diary entries are easy to read, full of hope, yet they tell about the hard times the Jews had to face during the Second World War. I learned quite a bit about the history of the Netherlands, even about my hometown Hilversum!

When visiting Sri Lanka, I heard the locals talk about the civil war. On my way home, I found a book called “The Road from Elephant Pass” at the airport. The book is full of action which takes place in the middle of the civil war between the Singhalese and the Tamils. The story is really interesting, as two fierce enemies end up having to work together in order to survive from their tasks. I actually almost finished the entire book during the long flight back to Finland, it was that good!

In Borneo I had two books so I could read about the island. The first one is called “Into the Heart of Borneo”, which is a humorous adventure story about two British men who decide to take a trip deep into the rainforests led by three locals. The story includes singing, drinking, dancing and funny adventuring. The other book is called “Stranger in the forest – On Foot Across Borneo” which I can warmly recommend – well, at least so far (I’m still in the middle of reading it). The book is written by Eric Hansen, the first westerner to walk across the entire island. The book is a classic of travel literature, and that’s why I bought it. The way Eric Hansen tells about the locals and the nature is so amazing that it makes me want to close my eyes and imagine I’m still in Borneo.

The Egyptian is a historical novel and an international best-seller written by a Finnish writer called Mika Waltari. The protagonist of the novel is the fictional character Sinuhe, a royal physician, who tells the story while in exile after pharaoh Akhenaten’s fall and death. The story tells about Sinuhe’s life and all the incidents he went through in Egypt, going from an orphan all the way to the pharaoh’s physician. Even though the writer never went to Egypt, he had managed to describe the country extremely well because of all the research he did. This story was extremely interesting to read (and well written at least in Finnish) and I can warmly recommend it!

I’ve also read two books related to the Trans-Siberian railway. One of them is a Finnish book called Cabin Number Six and the other one is Paolo Coelho’s Aleph. Both books were worth reading, and especially the wise words of Paolo Coelho stayed in my mind for a long time. “Life is a train, not a station!” I would also want to read more about Mongolia, for which (apparently) Conn Iggulden’s Conqueror-series would be perfect.

One book which I could barely put down was Shantaram, written by Gregory David Roberts. I’ve never been to India but after reading this novel I really want to go there. The book tells about an Australian man who escapes from prison and travels to India with a fake passport, ready to build a new life. He ends up living in the slum, and running a local clinic. Later on the protagonist however ends up in a scary mess related to the drug war and mafia. The interesting thing about the story is that it’s based on real events! I also really enjoyed the way the writer expressed his thoughts and talked about life in India. The book has everything; adventure, travel, action, romance… It’s a must-read!

And what next? I have a famous classic next to me, ready to be opened tonight! The Beach, written by Alex Garland. It might make me miss beautiful Thailand, but this is a book I’ve wanted to read for ages! My mum got it for herself (and I stole it from her) from the Helsinki-Vantaa Airport Book Swap. That place is excellent! You can leave your old book there, and take a new one with you. And you can also follow where your book is traveling to! (The Beach has already been to Finland, the Philippines and now Holland!)

So that was my little list for now… Hoping to find more interesting novels!

 

Matkustellessa kannattaa Lonely Planetien ja Madventuresien lisäksi lukea matkakohteisiin liittyviä kirjoja. Tällä tavalla voi päästä paikallisten ajatusmaailmaan mukaan helpommin, tai ainakin ymmärtää kohdemaan historiasta huomattavasti enemmän (riippuen toki kirjasta).

Itse sain juuri luettua Anne Frankin Päiväkirjan! Nuoren tytön ja samalla toisen maailmansodan holokaustin uhrin tekemien päiväkirjamerkintöjen kesken loppuminen pisti ajattelemaan niitä vastenmielisyyksiä, mitä on ihmisille tehty. Tämä tositarina on kuitenkin siitä erikoinen, että päiväkirja on todella helppolukuinen ja toivoa täynnä, mutta käsittelee kuitenkin vaikeita asioita juutalaisvainoilta piileskelevän teinitytön näkökulmasta. Opin muuten lukiessa, että täällä Hilversumissa on eri tavoin yritetty tukea juutalaisia toisen maailmansodan aikaan!

Sri Lankassa tartuin sisällissodasta kertovaan tarinaan,  ”The Road from Elephant Pass”, jonka ahmaisin lähes yhdeltä istumalta pitkän paluulennon aikana. Teos taidetaan nykyään tuntea paremmin action-leffana. Singaleesin enemmistön ja tamilien vähemmistön välisistä taisteluista sain kuulla paikallisiltakin (jotka kaikki olivat muuten tamileja vastaan), joten kirja antoi hyvin uusia näkökulmia minulle. Myös juoni oli mielenkiintoinen, kun kaksi toistensa vihollista joutuivat pakon edessä tekemään yhteistyötä.

Borneossa sain käsiini kaksi saarelle sijoittuvaa seikkailukirjaa, joista toisen (Into the Heart of Borneo) luin parissa päivässä, kun taas toinen (Stranger in the Forest) on nyt täällä Hollannissa mukana, hieman hitaampana luettavana. Jälkimmäinen näistä on matkailijoiden keskuudessa klassikko, ja yksityiskohtaiset kuvaukset Borneon heimojen elämästä ja luonnosta saavat haluamaan takaisin sademetsiin, katselemaan vielä vähän tarkemmin ympärilleen. Vielä en ole saanut kirjaa luettua loppuun, mutta tähän asti se on ollut hyvin antoisa.

Ennen Egyptiin matkustamista luin Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläisen, joka on paitsi kirjoitettu hyvin myös todella koukuttava. Kaikki eivät jostain syystä kyseisestä kirjasta pidä, mutta itseeni ”hänen, joka on yksinäinen” kertomus iski vahvasti. Sinuhe Egyptiläisen voisin hyvin lukea joskus uudestaankin!

Venäjän Trans-Siperian junarataan liittyviä kirjoja olen lukenut kaksi. Ensimmäinen on vähän melankolinen mutta samalla hauska Rosa Liksomin kirjoittama Hytti Nro 6, jossa suomalainen opiskelija jakaa junassa hytin 45-vuotiaan venäläismiehen kanssa, joka jakaa sivistymättömiä kertomuksia 1980-luvun Neuvostoliitosta. Toinen teos on Paolo Coelhon Aleph, joka oli paikoitellen itselleni vähän turhankin outo, mutta täynnä upeita viisauksia. “Elämämme on jatkuva matka, syntymästä kuolemaan. Maisemat vaihtuvat, ihmiset vaihtuvat, tarpeet muuttuvat, mutta juna jatkaa kulkuaan. Elämä on juna, ei asema.”

Mongoliasta en ole vielä kirjoja lukenut, mutta Conn Igguldening historiallinen Valloittaja-sarja on ehdottomasti lukulistallani! Toivon mukaan pääsen aloittelemaan näitä kirjoja joululomalla.

Sitten päästäänkin teokseen, jonka vertaista en ole pitkään aikaan lukenut! Intiaan sijoittuva Shantaram on aivan uskomaton tarina, jota voin suositella todella lämpimästi! Päähenkilönä on nuori australialaismies, joka pakenee vankilasta Bombayhin 80-luvun alussa ja joutuu rakentamaan koko elämänsä uusiksi, ajautuen slummien kautta vankilaan ja keskelle huumesotaa.  Kirja sisältää sekä jännitystä, seikkailua että romantiikkaa ja perustuu vieläpä tositapahtumiin. Shantaramista ollaan myös kuvaamassa suurta elokuvaa, joten viimeistään tässä vaiheessa tietää, että kirja on todellakin hyvä! Tätä teosta suositeltiin minulle, minä suosittelin isälleni, isä suositteli ystävälleen, jne…

Seuraavana lukulistalla on yllä olevasta kuvastakin löytyvä The Beach. Reppureissaajien klassikko olisi pitänyt varmaan lukea jo aikoja sitten, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan! Täytyy vain toivoa, ettei ikävä Thaimaan paratiisirantoja kohtaan kasvaisi ihan liian suureksi :D

Suosittelen muuten jokaista matkailijaa ja kirjojen ystävää kurkkaamaan Helsinki-Vantaan Kirjanvaihtopistettä! Siinä on kyllä jotain niin kätevää, etenkin kun voi seurata missä päin maailmaa oma kirja kulkee. (The Beach on Hollannin ja Suomen lisäksi piipahtanut jo Filippiineillä!)

Amsterdam with my brother!

My little brother came over to the Netherlands to pay me a visit to celebrate his nineteenth birthday. I must say, Amsterdam is a pretty cool place to turn nineteen years old! That city does not just offer normal museums, but all kinds of crazy things to see and do.

On Tuesday I dragged my brother to the Heineken Experience museum to take a “virtual tour” to see how the “world’s best beer” is brewed. We got a small lesson how to taste beer properly and had a funny ride through a virtual brewing process. From the aspect of a business student it was also interesting to see the type of marketing Heineken practices. The visit was not exactly cheap, but once we got some free beer the price felt more decent. This is not a must-see attraction to visit, but definitely something to do with a young adult who is not that into historical sights yet.

We also found the IAMSTERDAM sign and guess what, there were no tourists climbing on it! We had it all for ourselves, which was pretty cool. If you want to see the sign “empty”, visit during the week, in the evening, off-season, and when it’s raining. Easy, right? :D Too bad the rain made all the pictures very fuzzy!

Of course there was a tasty birthday meal too, in a lovely cozy Amsterdam style restaurant next to a canal. It’s the type of restaurant you would love to visit, but never manage to find. And when you don’t look for one, you will end up finding it.

Overall, we had a nice time together, even though I spent the days at work. (I have no idea what my brother was up to while I was at work, but I guess I don’t need to know!) Of course as a typical big sister I was also very caring about my brother, which pissed him off, and then I got pissed off because he was being so annoying. Little brother… When he’s around he drives me up the wall, but when he leaves, I miss him.

Kuten viime viikolla jo mainitsinkin, tuli pikkuveljeni tänne Alankomaihin juhlistamaan syntymäpäiväänsä. 19-vuotiaalle äijänkäppyrälle Amsterdam onkin loistava kaupunkilomakohde, kun löytyy oikeasti tekemistä ja ihmettelemistä sellaisellekin nuorelle aikuiselle, jota eivät tavalliset museot jaksa kiinnostaa. Toimin itse iltaisin “matkaoppaana”, mutta päivisin tuo veli sai pärjätä ihan omin avuin (ja olihan se tietenkin mennyt eksymään Hilversumiin heti alkuun).

Raahasin veljeni Heineken-museoon/panimoon, jossa on mahdollisuus tutustua virtuaalikokemuksen kautta “maailman parasta olutta” valmistavan firman historiaan. Heinekeniltä löytyy mm. oluenmaistelun oppitunti ja laite, jossa saa kokea oluen valmistamisen eri vaiheet varsin mielenkiintoisesta näkökulmasta. Suolainen hinta (16e/naama) Heineken Experiencellä kyllä oli, enkä pitänyt lainkaan siitä, että vieraita hoputettiin lähes juoksemaan museo läpi, vaikka sulkemisaikaan oli vielä reilu tunti. Mikään pakollinen nähtävyys tuo ei siis ollut, mutta 19-vuotiaalle äijälle aika sopiva virtuaalihuoneineen. Niin, ja hintaan sisältyi myös pari juomaa tietenkin!

Eilen löysimme IAMSTERDAM-kyltin täysin autiona vesisateessa, kellon näyttäessä jo seitsemää illalla. Maamerkin edessä räpsimme pakolliset turistikuvat, vaikka hieman epätarkoiksi sateen vuoksi jäivätkin.

Söimme näiden muutaman päivän aikana mahamme täyteen kivoissa ravintoloissa, joista toinen oli tunnelmallinen pikkuravintola maan alla, aivan kiinni kanaalissa. Se on sellainen ruokapaikka, jota ei etsimällä löydä, vaan jonne päätyy enemmänkin vahingossa! Vähän kieltämättä nauratti, kun veljeni vietti Lihatonta Lokakuuta, ja tilasi kasvispastan itseni mussuttaessa kunnon ribsiä. (Siinä kävi lopulta niin, että veljelle jäi nälkä ja hän auttoi mua tyhjentämään lautaseni:)

Muutamien päivien aikana ehti toki myös mennä hermot veljeen, mutta nyt pojan ollessa taas Suomessa onkin jälleen ikävä. Ihan kiva kyllä, että sain niin lyhyellä varoitusajalla niin kivan vieraan!

(Mitähän lie velipoika sitten duunaillut mun ollessani töissä, se jää mysteeriksi!)

The Trans-Siberian Train – 20 tips for life on board

These tips are based on my own experiences. I was living in the second class and traveling from Finland to China (altogether three trains and 7 days on board).

1. It’s a good idea to pack a plastic dish and cutlery that can easily be used when eating on the train.

2. Every Trans-Siberian train has a special tea-boiler (Russian Samovar) that works on fire!  You can have hot water for free, or make yourself some tea.

3. If you are a light sleeper, bring earplugs with you

4. Make sure you bring your pajamas as you might not know who will be your “cabin mates” and the Trans-Siberian train system does not divide passengers into rooms by genders.

5. Bring comfortable clothes as you will be spending a long time sitting in the train

6. Having slippers makes life easier on the train!

7. In the second class there is no such thing as a shower, so bring wipes and a piece of soap for getting washed in the toilet room!

8. Many travelers bring something from their own countries to show to other passengers. For example I took a bunch of Finnish post cards and showed people where I actually come from

9. In the dark evenings it can get a little boring, but a pack of cards can save everything!

10. The main activity on the train is to look out of the windows while having a conversation with other passengers. Because of this some people bring equipment to wash the train windows with! This is actually a good idea because the windows of the cabins are usually very dirty.

11. In a cabin for four people there are two places where you can hide your luggage: either under the bottom bunk or at the end of the top bunk.

12. Every train and station follows the Moscow time. Don’t mix it up with the constantly changing local time!

13. Always lock the door of your room when you go to sleep at night

14. When you leave your room, keep your valuables with you or ask someone you know to watch over them

15. On many stations you can buy fresh food from the local ladies. The fish is tasty!

16. In the restaurant carriage, the Solyanka soup is worth trying!

17. Every carriage compartment has a “keeper lady” looking after it. They can be quite strict and grumpy towards tourists (in a fun way) but if you buy cookies from them they will become a lot nicer!

18. Sometimes (especially when crossing a boarder) the trains will stand at a station for hours. At these times the toilets are locked, so it’s a good idea to mark these stations before arrival!

19. A fun way to spend time on the train is to study the Russian alphabet

20. My last advice would be to bring a notebook and a pen with you. You can write down everything you see and experience, the names of the stations, email addresses of your new friends, names of places recommended to you along the way… A couple of years later you will be happy to have written things down!

 

Tässä koottuna muutamia hauskoja vinkkejä Trans-Siperian junassa elämiseen (erityisesti toisessa luokassa matkustaville)! Näitä asioita olisin itse halunnut tietää etukäteen, ja kaikki vinkit perustuvat omiin kokemuksiini junassa :)

1. Mukaan suosittelen ehdottomasti pakkaamaan muoviset ruokailuvälineet, joiden lisäksi vanha kunnon kuksa vie pitkälle.

2 Korvatulpat tulevat monelle tarpeeseen viimeistään siinä vaiheessa, kun hyttikaveriksi osuu pahimman luokan kuorsaaja

3. Säädyllinen yöpuku on tärkeä, sillä omia hyttikavereitaan ei voi tietää etukäteen, eikä sukupuolijaottelua Siperian junassa ole

4. Junassa istumiseen kannattaa varata mukavat vaatteet

5. Junassa kuljeskeluun kannattaa ottaa mukaan helposti jalkaan sujautettavat tossut

6. Peseytymismahdollisuudet ovat junassa hyvin rajalliset, joten kosteuspyyhkeet ja käsidesi on hyvä kulkea mukana

7. Iltojen pimetessä ajan saa kulumaan vaikka pelejä pelaamalla. Esim. korttipakka on helppo ottaa mukaan.

8. Moni matkailija ottaa jotain pientä omasta kotimaasta, jota voi sitten uteliaille kanssamatkustajille esitellä. Itse otin mukaani nipun suomalaisia postikortteja, joita oli mukava käydä läpi ulkomaalaisien ystävien kanssa.

9. Pakkaa mukaan ikkunanpesuvälineet. Ei, tämä ei ole vitsi! Paras ajanviete junassa on maisemien katselu ja valokuvien ottaminen, mutta ikkunat ovat usein todella pölyisiä ja likaisia jo heti aloituspysäkeillä. Hytin ikkuna kannattaa puhdistaa ulkopuolelta jo heti alussa (Moskova, Vladivostok, Peking), sillä päälaiturien jälkeen junan ikkunoihin on vaikea ylettää ulkopuolelta (ellei ole valmis kiipeämään hyttikaverin olkapäille). Itseäni harmitti junamatkassa ehkä eniten juuri se, että hyttimme ikkuna oli ulkopuolelta aivan paskainen jo kyytiin noustessa.

10. Junaan saapuessa rinkan/matkalaukun saa kätevästi piiloon alapunkkien sisälle tai yläpunkkien jalkopäätyyn. Liian suurta laukkua ei kannata kuitenkaan ottaa mukaan, sillä myös hyttikavereilla on varmasti kantamuksia.

11. Junissa ja kaikilla asemilla noudatetaan Moskovan aikaa.

12. Jokaisessa vaunussa on kiehuvaa vettä tarjoava samovaari. Siispä pussiruokaa tai vaikka teetä voi helposti pakata mukaan evääksi.

13. Hytin ovi tulisi aina pitää öisin lukossa ei-toivottujen vieraiden varalta. Tämän vinkin kuulin useammalta venäläiseltä matkustajalta, joten olen ottanut sen tosissani.

14. Poistuessasi hytistä pidä huoli, ettet jätä arvoesineitä näkyville. Jos mahdollista, pyydä hyttikavereita valvomaan tavaroitasi tai poistukaa hytistä vuoroissa.

15. Monilla asemilla maatuskat myyvät kalaa, vihanneksia ja leivoksia, joilla saa mahan täyteen. Pidemmillä pysähdyksillä juna-asemilta voi käydä ostamassa ruokaa.

16. Ravintolavaunussa suosittelen maistamaan solyanka-keittoa! Nam!

17. Vaunutädit ovat hauskalla tavalla ilkeän oloisia, mutta jos heiltä ostaa päivässä keksin tai pari, irtoaa heti hymy ja ystävällisempi kohtelu. Nämä tädit pitävät turisteista hyvää huolta.

18. Pidemmillä pysähdyksillä ja maiden välisillä rajoilla junat saattavat seisoa useita tunteja. Silloin vessaan ei ole mahdollista päästä, joten nämä pysäkit kannattaa tarkistaa etukäteen.

19. Venäläisten aakkosten opetteleminen junassa ei ole lainkaan hullumpi idea, sillä monet ohjeet ja paikkojen nimet näkee vain venäjän kielellä

20. Viimeinen vinkkini junaan olisi ottaa mukaan kynä ja paperia. Tunnelmia ja maisemia ylös kirjoitellessa aika lentää kuin siivillä, ja samalla muistaa mistä kaikkialta sitä onkaan junalla kuljettu. Kanssamatkustajilta saa kätevästi yhteystiedot ylös jne. Jälkeenpäin ylös kirjoitettuja matkakertomuksia on mukava lueskella ja muistella siperian halki matkaamisen ainutlaatuisuutta.

 

 

Visiting the Great Steppes of Mongolia

Mongolia is certainly one of the most exceptional travel destinations I have ever been to. The country is mainly known for Khuumii (throat singing) and fermented mare’s milk, but the amazing country offers travelers a lot more. This is certainly not a destination for beach lovers or shoppaholics, but for the nature-loving people it is a perfect place to visit! For me, the highlight of the Trans-Mongolian train journey was to wonder in a Mongolian national park and live in a yurt for a few days.

The Trans-Mongolian train stops in Ulan Bator (or Ulaanbaatar), the capital city of Mongolia. This town is surrounded by industrial areas and suffers from rapid urbanization and scary traffic. The city has been named the world’s most boring capital, and in some places it is also listed amongst the dangerous ones. Before I got to Mongolia, an experienced traveler told me not to spend too much time in Ulaanbaatar. After being there myself, I completely agree – the “real Mongolia” is away from the urban areas and is just waiting to be explored!

So, what does a traveler actually do in a country like Mongolia? The empty steppes sound boring, but being the size of Central Europe (yet with only 3million people), Mongolia does offer lots of activities and places to see. Staying overnight in a yurt housing is an unforgettable experience which many travelers come for. Well, it was very calming to sleep in a small “ger” with an open roof showing the bright starry sky. The daytime temperatures in Mongolia can approach 35 degrees Celsius during the summer months, but at night the temperature can suddenly drop to less than five degrees!

A popular activity is horseback riding because this is, after all, the empire of Genghis Khan! I am not a horse-loving person, but I ended up on a 4-hour horse trek. It was quite amusing to go riding in the hillside areas without proper riding equipment (not even wearing a helmet) with two children who were barely ten years old. The children in Mongolia learn to ride as soon as they’ve learned to walk, so I guess it was OK. Galloping during sunset in the middle of the empty steppe is certainly the most epic travel experience I’ve had!

In Mongolia, the locals are known for their hospitality and this is something that I got to experience when I was invited to visit a local family. The big sister came to invite me with a big black yak pulling a cart, and as soon as I got to their home I was taken to milk the family’s horses! Unfortunately I was not able to escape from having to drink fermented mare’s milk… It had been standing in the sun for over three weeks and yet the locals believe this drink is the secret of long life. For me, it was the secret how to get a stomach ache! The experience of drinking Airag was worth it though! (By the way, the Mongolian kitchen is named as the worst kitchen in the world. This is not a country for people who travel after food :–)

Staying in a Mongolian yurt in a gorgeous nature reserve may have been the most relaxing thing I’ve ever done. Free herds of cows, sheep and horses were walking around, I was able to swim in the river nearby and climb up high to see the sunset shape the colors of the hills red. At night, there was the deafening silence of the steppes and every morning I got to wake up to a beautiful sunrise. The beauty of the nature is truly mesmerizing.

Ulaanbaatar is also worth a (short) visit. I warmly recommend the Mongolian National Song and Dance Ensemble where you are able to hear the Khuumii throat songs and see powerful Shaman dances accompanied by the Mongolian horse fiddle.

There is also the Gandan Khiid monastery where you can witness the morning rituals of the Tibetan Buddhist monks early in the mornings.

Other activities in Mongolia would be watching the Naadam festival or sleeping in the Gobi desert. There are also mountains and lakes, so for someone who likes hiking Mongolia is the place to see!

I spent a week in Mongolia (which was not enough for me). After that it was time to hop on the train for one last time. The next stop would be Beijing.

Mongolia on varmasti yksi erikoisimmista matkakohteista, joissa olen koskaan käynyt. Maa on lähinnä tunnettu kurkkulaulusta ja tammanmaidosta, mutta tarjoaa matkailijoille hyvin paljon enemmän. Kyseessä ei todellakaan ole mikään shoppailu- tai rantalomakohde, mutta luonnosta nauttiville ihmisille puolestaan aivan nappivalinta! Itselleni Trans-Mongolian junamatkan kohokohta olikin mongolialaisessa luonnonpuistossa kulkeminen ja jurtassa asuminen neljän päivän ajan!

Trans-Mongolian juna pysähtyy  Ulan Batorissa, eli Mongolian uuden ja vanhan välimaastoa olevassa pääkaupungissa. Ulan Bator on teollisuusalueiden ympäröimä karu kaupunki, jossa pääsee kokemaan sekavaa liikennettä ja käsistä karannutta urbanisoitumista. Kaupunki on tituleerattu maailman tylsimmäksi pääkaupungiksi, ja joissain paikoissa se on myös listattu vaaralliseksi. Ennen Mongoliaan matkaamista sainkin kokeneelta matkailijatuttavaltani neuvon, ettei Ulan Batoriin pidä missään nimessä jäädä. Tässä asiassa olen nyt paikan päällä käytyäni täysin samaa mieltä – ”se oikea Mongolia” odottaa tunkkaisen kaupunkialueen ulkopuolella.

Mitä kaikkea Mongoliassa voi sitten tehdä? Tyhjyyttään huutavat tuuliset arot kuulostavat varmasti monelle tylsältä, mutta lähes keski-Euroopan kokoinen maa tarjoaa kyllä tekemistä. Jurtassa asuminen on unohtumaton kokemus, jota moni matkailija lähtee Mongoliasta hakemaan. Olihan se hienoa nukkua paimentolaisasumuksessa, jonka katossa olevasta reiästä näki kirkkaan tähtitaivaan. Mongoliassa päivälämpötilat lähentelevät kesäisin 35 astetta, kun öisin lämpötila voi yllättäen tippua alle viiteen asteeseen!

Toinen suosittu aktiviteetti on ratsastus, sillä onhan kyseessä sentään Genhgis Khanin valtakunta! Mä en ole mikään hevosihminen, mutta Mongoliassa päädyin paikallisten lasten kanssa lähes neljä tuntia kestävälle ratsastusvaellukselle. Oli aika huvittavaa kulkea jyrkillä kukkuloilla ilman kunnollisia ratsastuskamppeita (ei edes kypärää) kahden alle 10-vuotiaan lapsen johdattamana. Mongoliassa tosin lapset oppivat ratsastamaan lähes yhtä nopeasti kuin kävelemään, joten olin matkassa luottavin mielin. Auringonlaskussa laukkaaminen keskellä tyhjää aroa on varmastikin eeppisin matkakokemukseni!

Mongolialaiset ovat tunnettuja vieraanvaraisuudestaan, jota itsekin pääsin kokemaan saatuani mahdollisuuden mennä paikallisen perheen luokse kylään. Minua tultiin hakemaan jakkikärryillä, ja perillä perheen luona pääsin heti alkuun tammojen luokse lypsyhommiin! Käyneen tammanmaidon juomiselta en myöskään välttynyt. Kolme viikkoa auringossa seisonut ja lähes alkoholiksi muuttunut maito on paikallisten mukaan paimentolaisihmisten pitkän iän salaisuus. Itse sain lähinnä vatsataudin, mutta kokemisen arvoista se Airagin juominen kuitenkin oli! (Maan keittiö on muuten nimetty maailman huonoimmaksi, eli jälleen yksi houkutteleva syy matkata Mongoliaan!)

Luonnonpuistossa asuminen oli ehkä rentouttavin asia, mitä olen koskaan tehnyt. Ympärilläni kulki vapaana eläinlaumoja, kykenin uimaan läheisessä joessa, kävelin kukkuloilla ja nautin kauniista luonnosta. Öisin aroilla vallitsi täysi hiljaisuus ja joka aamu sai herätä erilaiseen auringonnousuun.

Ulan Batorissa taas on mahdollisuus käydä katsomassa kansantanssi- ja lauluesityksiä. Hevosenhäntäviulullä säestetty kurkkulaulu nostattaa varmasti jokaisen katsojan niskakarvat pystyyn, ja shamaanitanssi puolestaan avaa maan luontoon liittyviä vanhoja perinteitä ulkomaalaisille.

Toinen vierailemisen arvoinen kohde UB:ssa on Gandan Khiid-niminen luostari, jonne kannattaa mennä aikaisin aamulla, mikäli haluaa nähdä ja kokea buddhalaismunkkien hartaan meditointihetken. Rukouskutsu käy simpukkaan puhaltamalla, jonka jälkeen munkkeja ja paikallisia alkaa valua luostariin sisälle. Buddhalaisten rituaalit olivat todella mielenkiintoista seurattavaa, mutta kameran käyttäminen luostarissa oli rajoitettua.

Edellämainittujen lisäksi muita syitä matkustaa tähän maahan ovat kesäisin järjestettävät Naadam-festivaalit ja metsästyshaukkatapahtumat. Gobin autiomaassa yöpyminen on myös monen matkailijan tehtävälistalla, ja Mongoliasta löytyy aavikon lisäksi vuoristoakin. Vaeltamisesta (ja hevosista) pitävät ihmiset saavat helposti kulumaan Mongoliassa useita viikkoja, Trans-Mongolian junamatkaa ”suorittaville” voisin suositella muutaman päivän rentoa oleskelua luonnossa ja paria päivää Ulan Batorissa.

Itse vietin Mongoliassa yhteensä viikon, eikä se kyllä riittänyt alkuunkaan, mutta toimi sopivan rentouttavana pysäkkinä ennen matkan päättämistä ruuhkaiseen ja saasteiseen Pekingiin.

Finnish Midsummer Night

Before leaving to Holland I wanted to spend my last weekend in Finland celebrating the Finnish Midsummer. This tradition of ours represents the high point of summer which is also known in Finnish as the “nightless night”. In the very north of Finland the sun stays up all night. Here in the south it’s a little darker, but you can still read a book without having to use extra lights. Although it’s an ancient feast, midsummer is still an important national festival in Finland, as well as in Sweden and Norway.

Just like most Finns, we left town on Thursday afternoon and set off to a summer cottage to spend some time in the nature. It’s very normal that during midsummer the towns are deserted. What do we do at the countryside then? We relax in the sauna, swim in a lake/the sea, grill, stay up all night and build traditional midsummer bonfires.

Here are some Finnish midsummer traditions:

• In the old days, unmarried women would use special charms and bend over a well, naked, in order to see their future husband’s reflection.
• Another tradition that continues today, young ladies collect seven different sorts of flowers and place them under their pillows. They will then see their future husbands in their dreams.
• In the midsummer sauna we like to use branches of fresh birch which we tie up and then use them to beat ourselves while bathing in the sauna. Sounds crazy, but it helps the blood circulation and clears your skin!
• There are also midsummer dances, songs and events. The most famous one is in Helsinki in Seurasaari, an outdoor area with lovely cottages and walking routes. It’s open for tourists and all those who have decided to stay in town for midsummer.

Instead of blabbing on about my wonderful weekend, here are some pictures of our midsummer 2013!

Ennen Hollantiin lähtemistä halusin aivan välttämättä viettää juhannukseni Suomessa. Tämä onneksi toteutui, ja samalla keskikesän rentouttava juhla oli viimeinen Suomessa vietettävä viikonloppuni vähään aikaan! Suuntasimme torstaina Loviisan saaristoon, jossa saimme rentoutua kaukana pääkaupungin melskeestä ja nauttia yöttömän yön tunnelmasta täysin siemauksin.

Viikonloppuun kuului perinteisen saunomisen ja grilliruoalla mässäilyn lisäksi ison kokon polttaminen, joka tosin toteutettiin vasta juhannuspäivänä nopeasti vaihtuvien sääolosuhteiden vuoksi. Komean kokon kasaamiseen käytimme talkoomielessä kokonaisen viikonlopun kesäkuun alussa, joten juhannuksena otimme aika rennosti. Tökkäistiin minut tosin nytkin haravan päähän, koska “mökillä ei koskaan lopu tehtävälista kesken”. Höh.

Kuten aina hyvässä seurassa, meni tälläkin kertaa aikamme mökkeilemässä aivan liian nopeasti. Kellot ja puhelimet pysyivät visusti laukuissa, ja tunne oli pitkästä aikaa todella vapaa. Suurin huolenaihe liittyi mansikoiden riittämiseen, ja niitäkin saatiin oikeasti ihan kylliksi. Toista se meno on sitten tasan viikon kuluttua, kun aloitan työharjoitteluni!

Mulla on tosiaan edessä enää muutama kiireinen päivä Suomessa. Perjantaina löydän itseni ihan uudesta ympäristöstä ilman mitään hajua mistään. Jännitys alkaa nousta ihan uusiin lukemiin, mutta eiköhän kaikki mene lopulta hyvin.

My last days in France (in pictures)

My last days in France….

Viimeinen viikkoni Ranskassa meni vähän niinku näin…

I tasted some French macarons for the first time ever!

Maistoin ranskalaisia macaron-leivoksia ensimmäistä kertaa!

I went to see the Natural History Museum of La Rochelle.

Vierailin La Rochellen luonnonhistoriallisessa museossa, joka sijaitsi lähes kämppäni vieressä.

I dragged my mum (who was visiting me) for a walk in the rain and to see the animals in “my park” for one last time.

Raahasin äitini (joka oli käymässä luonani) kävelylle sateeseen ja katsomaan läheisen puiston ötököitä.

After spending a day in the rain we sat down in La Rochelle’s oldest restaurant.

Sateessa vietetyn päivän jälkeen istahdimme La Rochellen vanhimpaan ravintolaan.

..And just when mum got a nice glass of wine I remembered that Finland has an important ice-hockey match starting in a few minutes time!

…ja juuri kun äiti sai eteensä lasin viiniä, muistin että Leijonilla on alkamassa tärkeä lätkämatsi!

The next day it was still raining but that didn’t stop us from visiting Île de Ré.

Seuraavana päivänä sää oli aivan yhtä surkea, mutta lähdimme Île de Réen saarelle.

We went to see this famous lighthouse. It’s called Phare des Baleines.

Kävimme katsomassa saaren kuuluisaa majakkaa, joka tunnetaan nimellä Phare des Baleines (Valasmajakka).

The stairs made me feel dizzy.

Siellä kun kerta oltiin, niin pitihän sitä kiivetä ylös asti! Portaat pistivät pään pyörälle.

It was worth the climb though!

Ja oikein kivat näkymäthän sieltä oli!

We also took a peek in this church.

Käväisimme tällaisessa piruntorjuntabunkkerissa kirkossa.

I’ll miss the small streets of Île de Ré. Even when it’s raining the island is beautiful! No wonder the French love it.

Île de Rén kauniita pikkukatuja tulee kyllä ikävä. Jokaisen nurkan takana on aina uutta ihmeteltävää, ja vaikka tää oli jo kolmas kertani kyseisellä saarella, näin jälleen jotain mitä en aikaisemmin ollut huomannutkaan.

This island is really worth visiting!

Ehdottomasti vierailemisen arvoinen saari.

Before leaving the island we took one more walk on the beach.

Ennen Île de Réen hyvästelyä kävelimme vielä hetken rannalla.

On my last day in France we drove to Île D’Oleron which is known as a famous oyster island! This is what we saw on the way…

Viimeisenä päivänä otimme jälleen allemme auton, jolla ajelimme Île D’Oleronin osterisaarelle ihmettelemään menoa. Matkalla näkyi paljon tällaisia pesiä :’)

The island of Oleron is full of colourful little cottages and oyster shops.

Saari on todella iso, ja meillä ei hirveästi ollut aikaa, joten teimme pysähdyksiä vähän missä sattui. Nämä värikkäät puumökit oli kuitenkin pakko käydä katsomassa!

If you love oysters, this is the place to visit. It’s often the oysters of this island which are shipped to other countries in Europe! It was not tourist season yet, so the island was still nice and quiet.

Pienissä puuverstaissa työskentely ja osterinviljely (+ kalastus tietty) on tuolla yleistä. Aika uneliaan oloinen saari, tosin turistikausi oli vasta aluillaan. Tää paikka on osterifanin valinta, ja täältä kuskataan ostereita ihan Suomeenkin asti! Mm. Stockalla myydään Oleronin herkkuja.

When the sun came out a French fisherman shouted “Le soleil! Il existe encore!” (The sun! It sill exists!) We were then able to see Fort Boyard from the beach.

Aurinko tuli yllättäen esiin hetkeksi, ja kalastajamiehet jo huutelivat että “Aurinko! Se on olemassa sittenkin!” Näimme siis Fort Boyardin linnoituksenkin.

My last days in France included lots and lots of eating. Having an empty fridge was a good excuse to eat out and enjoy the athmosphere. My mum made me taste snails and other “French stuff.” Because you know, “when in France….”

Viimeisenä voisi mainita, että viimeisinä päivinä moni asia pyöri ranskalaisen ruoan ympärillä. Äitini suorastaan pelästyi kuullessaan, etten ole macaronien lisäksi maistanut etanoita! Niitähän sitten imeskelin valkosipulikastikkeen kera oikein huolella, ja tulihan sitä meriruokaakin kokeiltua, vaikken näiden herkkujen suuri ystävä olekaan. Kyllä sitä ranskalaista ruokakulttuuria tulee äkkiä ikävä, etenkin kun Ranskassa saa jo 10€:lla oikein hyvän lounaan.

So that was the story of my last days in France! Didn’t do bad!

Siinäpä vikat päiväni Ranskassa, ei ehtinyt kaiken tuon tutkiskelun keskellä iskeä haikea mieli!

Do’s and Don’ts in France

Based on my experiences… Here’s some of the do’s and don’ts in France!

Do:

..say hello when entering shops and cafeterias. It’s impolite if you don’t!

…greet by cheek kisses with people who you are more familiar with! It’s the French way of saying hi to your friend.

…remember that when speaking to older people or someone you don’t know too well, you must use the word “vous” instead of “tu”. It’s also good to know that younger people call older ones “monsieur” and “madame”.

…take your time when eating. In France the eating culture means that you enjoy your meal, take it easily and relax with good company.

…remember that most shops and services (such as banks) are closed for a few hours during mid-day. They usually open again around 2-3pm. And take it easy on Sundays, because most shops are closed!

…speak / try to speak French to the locals. You’ll get much better service and the French are more willing to help you out if you try to do things in their language!

…ask for water in restaurants by using the words “une carafe d’eau”. This will bring you free (tap)water and save you from paying many euros for bottled water! (I learned this from my Swiss friend.)

Don’t

…expect everything to be efficient. The French system is… well… French. I have heard this hilarious sentence more than once here: “France is the country in which productivity goes to die.” Just take it easy and things will start working out… finally…

…worry if you are a little late (unless you’re going to an important meeting/exam). There’s always the next bus! When the French say 10am, they are often talking about 10.15 ;)

…eat and walk, unless you have to. It’s not THAT rude, but the French think eating is a time when you need to relax and enjoy.

…go crazy with the wine! Yes, it’s cheap and you can get a bottle for 2€, but it’s for relaxing and being social when having a nice dinner. The drinking culture in France is not about crawling around wasted but about being sophisticated!

…expect excellent service if you only speak English. If the French don’t start speaking English to you, you should not speak English to them. Their language is the “one and only right one” and they want to keep it that way.

…speak loudly on the train. I don’t know why this is so bad but every time I’ve traveled by train here people have been dead silent. My friend and I got some very bad glances when we were having a loud discussion in Finnish on our way from Paris to Lyon.

…be surprised if you see locals showing their love and affection to eachother in the streets! This is the “country of love”

…be afraid of eating frogs! They are yummy.

“Let me tell you how to behave in France!” / “Nyt mä vähän luennoin ranskalaisista tavoista!”

Tässä vähän “etikettiä” Ranskassa käyttäytymiseen!

Tee näin:

– Muista aina tervehtiä ihmisiä pienempiin kauppoihin tai kahviloihin mennessä.

– Tervehdi tuttavia poskisuudelmin. Tosin kannattaa odottaa, että he tekevät aloitteen, sillä ulkomaalaisena on vaikea tietää missä menee tuttavallisuuden/ystävyyden raja.

– Teitittele vanhempia ihmisiä, sillä sinuttelu katsotaan äärimmäisen epäkohteliaaksi. Vanhempia ihmisiä kuuluu myös sanoa “monsieur” ja “madame”-nimityksillä.

– Nauti ruokailusta hitaasti ja rauhallisesti. Ranskassa ruoka-aika on rentoutumista ja nautiskelua varten, varsinkin iltaisin.

– Muista, että useimmat kaupat ja palvelut ovat kiinni keskipäivällä useamman tunnin ajan. Ne avautuvat usein vasta kello 2-3 iltapäivällä. (Suomalaiselle ja turisteille tää on todella vaikea asia!)

– Puhu/yritä puhua paikallisille ranskaksi. Saat huomattavasti parempaa palvelua, ja paikallisetkin auttavat oikein mielellään yritteliästä ulkomaalaista!

– Jos haluat tilata ravintolassa vettä, ei kannata pyytää sitä englanniksi tai pelkällä “vesi”-sanalla ranskaksi, ellei ole halukas juomaan maksullista pullovettä. Jos taas käytät ranskalaista ilmausta “une carafe d’eau” (vesikarahvi), saat (hana)vettä täysin ilmaiseksi!

Ei näin!

– Älä oleta kaiken toimivan vaivatta ja nopeasti, sillä höhöö, tämä on Ranska, maa johon tehokkuus tulee käpertymään ja kuolemaan.

– Älä murehdi, jos olet hieman myöhässä sovitusta tapaamisesta (ellei kyseessä ole esim. työhaastattelu tai koe), sillä ranskalaiset tulevat usein paikalle 15min myöhässä. Siispä, jos myöhästyy bussista, niin ei hätää, aina tulee seuraava!

– Kävely ja syöminen samaan aikaan katsotaan hieman loukkaavaksi ranskalaista ruokakulttuuria kohtaan. Nykyään tämä ei ole enää niin paha asia kuin ennen, mutta teko jota tulisi silti välttää.

– Viini on halpaa ja hyvää täällä, oui, mutta se on tarkoitettu “sivistyneeseen” nautiskeluun! Ei siis överikännejä Ranskassa, ellei halua kaikkien puhuvan “siitä ulkomaalaisesta alkoholistista”.

– Englannin käyttämistä tulisi välttää, ellei ranskalainen itse tarjoudu puhumaan englantia. Täällä pidetään ranskaa “ainoana oikeana kielenä”, ja on tullut moneen otteeseen todistettua, että ranskaa puhuvia palvellaan täällä paremmin!

– Hirveän mökän pitäminen tai kovaääninen puhuminen junassa on ranskalaisten mielestä epäkohteliasta. En tiedä mikä siinä on, mutta täällä aina katsotaan rumasti, jos joku kohottaa junamatkalla ääntään. Eli siis SHHHH!

– Älä pelästy, jos näet paikallisten osoittavan rakkauttaan julkisella paikalla. Täällä ihmiset menevät rohkeasti aikamoisiin hävyttömyyksiin, ehkä siksi että Ranska on “rakkauden maa”!

– Älä pelkää sammakoiden syömistä, ne on ihan hyviä!

Faking French

Today I woke up to the fact that I have less than one month of school left here in France! I had a long list of things I wanted to do and places I wanted to see, but unlike I expected, this Erasmus year has simply flown by and now the end is only a month away. I haven’t met my friend who lives in Bordeaux, been to the island of Corsica or even visited a vineyard yet! So embarrassing, Anna.

We finished our last French course today. I believe I did really well in the exam and had a great feeling when leaving the classroom for one last time! It’s kind of sad that we were taught less French than we would have wanted to study. One hour a week was simply not enough to develop the skills desired. Learning the language has been entirely up to us students as our business studies were all taught in English.

Now that French is over there will be nobody telling me that I have to do homework and practice important verbs. Yikes! Luckily I can say that I’ve been using the language in my everyday life as much as possible. And looking back, I came here as a shy person who didn’t really speak the language. I’ll be leaving as a brave student who can have conversations with the locals at a bus stop! And it’s never too late to learn.

Anyway, here’s a “useful” tip how to fake French!

Paniikkia puski aamulla ilmaan, kun huomasin päivämäärän. Koulua on täällä Ranskassa jäljellä enää alle kuukausi!

Vaihtovuotta ennen sitä suunniteli ties millaisia reissuja itselleen, mutta nyt sitä huomaakin että vain osa matkoista ja kokemuksista on päässyt toteutumaan. Aika käy vähiin, ja kohta sitä taas hiki otsassa työnnetään painavaa matkalaukkua kohti juna-asemaa uudet haasteet ja haikeat ajatukset mielessä. No, kyllähän Ranskaan pääsee aina takaisin, ja kaipa tässä reilun kuukauden aikana ehtii vielä Bordeauxit sun muut vilkaista. Olisko vähän noloa, jos en Ranskassa asuessani ehtisi edes viinitilalla käymään!

Suoritin juuri viimeisen ranskankokeeni täällä La Rochellessa, ja hienostihan se meni. Voin jo ylpeänä sanoa, että puhun ranskaa! Mongertaen tänne tultiin ja ihan mukavasti höpötellen täältä lähdetää. Olishan sitä kieltä voinut toki enemmänkin oppia, mutta vielä on kuukausi jäljellä.

Yllä olevassa videossa on ohjeet teille, jotka ette ranskaa puhu. Näin sitä kuuluu käyttäytyä!