My TOP 10 Travel Moments of 2013

2013 has been an amazing year for me! I started the year with a three-week exploration in the rainforests of Borneo, then flew back to France to continue with my study exchange year. After leaving France I started a new adventure when I was accepted to complete an internship in the Netherlands! During the busy autumn I managed to find the time to visit the Czech Republic and Germany. Now I’m writing this post from Finland, thinking about the wonderful things I got to experience during my travels. It’s time to share my top (travel) moments of 2013!

Kulunut vuosi on ollut todella tapahtumarikas ja muutoksia täynnä. Aloitin vuoden matkustamalla Borneoon, saarelle jonne en olisi koskaan arvannut meneväni. Pääsin seikkailemaan sademetsissä, kiipeämään vuorelle ja nauttimaan kirkkaista snorklausvesistä ja valkoisista hiekkarannoista. Unohtumattoman reissun jälkeen jatkoin vaihtovuottani (ja siihen liittyvää henkistä vuoristorataa) Ranskassa, jonka jälkeen muutin Alankomaihin suorittamaan 9kk mittaista työharjoitteluani. Syksyllä kerkesin vierailla Prahassa ja Berliinissä, ja nyt kirjoittelen yhteenvetoa Suomesta! Alla top 10 matkailuhetkeni vuodelta 2013! 

 

10. Celebrating Scandinavian Midsummer on an island in Finland.

Suomalainen juhannus saaristomaisemissa.

9. Surfing at the west coast of France!

Ranskan länsirannikon aalloilla surffaaminen.

8. Sitting outside, drinking hot chocolate with a view to Mont Blanc, at the French Alps. At the same time my nose was freezing and my fingers were warm.

Tulikuuman kaakaon nauttiminen ulkoilmakahvilassa Ranskan alppimaisemissa.

7. Joining a run club in the Netherlands and running down the side streets of Amsterdam by dark.

Hollantilaiseen juoksukerhoon liittyminen ja erityisesti Amsterdamin kaduilla juokseminen ilta-aikaan.

6. Standing at the Old Town Square of Prague at night time, drinking “hot wine” and watching the historical Astronomical Clock play it’s hourly show, something that only that clock in Prague can offer.

Prahan tunnelmallisen vanhan kaupungin keskustassa seisominen yöllä glögi kädessä, Astronomisen kellon esitystä ihmetellen ja kaupungin tunnelmasta nauttien.

5. Sitting in a car on a cold and rainy day in France with French girls and a few exchange students, singing along to the latest French hit. We were watching a road leading to an island disappear under the Atlantic Ocean as the tide came in.

 Ranskalaisen hittibiisin hoilaaminen ääneen ventovieraiden vaihto-oppilaiden ja ranskalaisten kanssa rannalle pysäköidyssä autossa Noirmoutierin saarella. Istuimme autossa katsomassa Atlantin nousuveden saapumista ja kokonaisen autotien “hukkumista” meriveden alle kylmänä ja sateisena päivänä.

4. Receiving an important phone call just after finishing my last exam in France – I’d been accepted to complete my dream internship in the Netherlands!

Tärkeän puhelun saaminen Amsterdamista juuri hoidettuani viimeisen ranskalaisen kokeeni pois alta. Tiedossa oli muutto Alankomaihin ja unelmieni työharjoittelupaikka!

3. Spotting a wild orangutan for the first time at the Kinabatangan river in Borneo.

Hetki, jolloin näin ensimmäistä kertaa villin orangin Borneossa, Kinabatanganin joella.

2. Hiking in the magical rainforests of Danum Valley on the island of Borneo.

Danum-laakson sademetsissä vaeltaminen Borneon Sabahissa.

Holding a millipede which is hiding inside its shell! / Uskalsin ottaa käteeni kuoreensa piiloutuneen tuhatjalkaisen

1. Reaching the summit of Mount Kinabalu (4096m), the highest mountain of Southeast Asia, situated in Sabah, Malaysian Borneo.

Mount Kinabalun (4096m) huipulle saapuminen Malesian Borneossa.

We made it! What a feeling!

I wish you all a fantastic 2014 and happy travels to those who are planning on their next trips!

Hyvää vuotta 2014 ja kaikille matkailuharrastajille onnea tuleviin reissuihin!

 

Oh France

France… That is not an easy country for a foreigner to live in. It’s already half a year since I finished my study exchange and left the country, yet I am still receiving information regarding paperwork, bills, and random taxes.

Living abroad gives a lot but it also drives you up the wall every now and then! The problem with France is that once you’ve lived there, it will follow you everywhere! My funny little dreams of having a vineyard in France were crushed during my exchange year :’) Too_much_work.

Travel posts coming soon… I visited Berlin last weekend! :)

Voi Ranska minkä teit (taas)! Tässä pitkin syksyä olen saanut vähän väliä pieniä ylläreitä Ranskasta, vaikka päätin vaihtovuoteni siellä jo yli puoli vuotta sitten. Luulin hoitaneeni kaikki asiat aivan kuten ohjeistettiin, mutta koska RANSKA, niin perästä kuuluu!

1. Puhelinlaskuja. Lopetin puhelinliittymäni Ranskassa viimeisenä päivänä seuraten tarkalleen liittymän nettisivuilla annettuja ohjeita. Koska tällä halpisliittymällä oli ainoastaan nettisivut (joissa ei voinut kuitenkaan lopettaa sopparia) kunnollisen käyntipisteen sijaan, täytyi sopimus irtisanoa etanapostitse. Olin kuitenkin ilmeisesti unohtanut selventää allekirjoitukseni (vaikka kirjeessä esittelin itseni), joten operaattori sai tekosyyn laskuttaa minulta kuukausimaksuja pitkin kesää. Minulla ei tietenkään enää ollut ranskalaista pankkitiliä tai edes osoitetta, joten sain aina hieman jäljessä vihaisia sähköposteja, joissa minua uhattiin oikeudella. Huhhuh. En halua edes muistaa paljonko jouduin loppupeleissä maksamaan liittymästä, jota en moneen kuukauteen käyttänyt, mutta tosiaan täältä Alankomaista piti laittaa UUDESTAAN postia saadakseni liittymäni lopullisesti suljettua. Tämä on käynyt monelle vaihto-oppilaalle, eikä voi todeta kuin että on kyllä huijarimeininkiä.

2. Takuuvuokra. HÖHÖÖ, mikä se on? En saanut takuuvuokraani aluksi takaisin, koska vuokraemäntäni ei suostunut ymmärtämään, että ranskalainen pankkisysteemi R.I.B ei oikein toimi muualla kuin Ranskassa. Lopulta sain taottua naisen päähän sen verran älliä, että hän meni La Rochellen pankkiin palauttamaan takuuvuokraani suomalaiselle tililleni. Mutta tietenkään mikään ei voi koskaan mennä oikein ranskalaisessa pankissa ja näin tälläkin kertaa mokattiin ja rahat maksettiin väärälle tilille, josta niitä ei ilmesesti saatu mitenkään palautettua. Onnistuin tinkimään jo puolet takuuvuokrastani takaisin, mutta olisihan se kiva saada vielä se toinenkin puolikas, minä kun en ollut se joka rahojen kanssa sössi! En ole tämän ongelman kanssa ainut – toinen ystäväni sai takuuvuokransa nimittäin shekkinä, eikä rahoja voi lunastaa muualla kuin Ranskassa.

3. Asumisverot. Hieman levähti naama, kun sain whatsapp-viestissä perheeltäni infon, että joudun maksamaan Ranskan valtiolle yli 200e asumisveroa vuoden loppuun mennessä! Tällaiseen ylläriin en ollut varautunut lainkaan, ja mikä pöllömpää, kirjeessä ei lukenut minne tai miten rahat voi maksaa ulkomailta käsin… Ei todellakaan kiinnostaisi ryhtyä soittelemaan maksulliseen numeroon, että “bonjourrr, haluaisin maksaa teille 200e, mutten osaa!” Tulin siis siihen tulokseen, että katsellaan miten käy. Kyllä ne sitten taas laittaa uhkauksia sähköpostitse, jos haluavat rahansa. Taas, tämä ongelma on kaikilla vaihto-oppilailla edessä, joten ainakaan ei tarvitse yksin kirota Ranskan urposysteemiä!

Että sellaista infoa rakkaasta patonkimaasta!

Näiden uutisten jälkeen olen hieman hekotellen miettinyt, että miltähän entinen postilaatikkoni siellä La Rochellessa oikein näyttää… :D

Erasmus – what I learned in France

Before moving to France I had a certain image in my mind: tasting good wine with cheese and lying on the beach with my new amazing friends. Of course the year didn’t go quite like that (even though all three of those I did get to experience).

My year in France started somewhat like this:

“Why does this queuing take so long? Don’t they know how to do their job?”

“We would NEVER do things like that in Finland!”

“What the heck! Did you guys see what that lady just did? She passed the whole queue! Stop her! Stupid Frenchies!”

When going for exchange you get thrown into a new environment where you are dependent on people you don’t know in a culture you’re not aware of. In the beginning it’s an exciting little adventure, getting lost in your new home town and seeing the beauty of everything. But then comes the culture shock and you have to learn things the hard way (and there’s no mum to help you ;–). My first months in France were quite tough for me and the stupid vision of me sitting under an olive tree reading a book disappeared pretty darn quickly when I was scraping dog poo off my clothes and trying to call every doctor in the town just to get one appointment. At those times it felt really hard to live in France, but now I can laugh at the problems and see what I’ve learned. I’ve become more adaptable to new situations and I’ve learned to take things as they come and solve new problems quickly.

Choosing to live alone instead of renting a house with the rest of the Finns was a good idea in the end. If I wanted to survive the everyday life and even simply visit a self-service laundry place, I had to learn French. In order to learn a new language it’s THIIIIIIIIIS important to be brave and give it a go. Even in the tough situations I tried not to speak English and that’s partly why I started learning the French language faster than many others. I learned not to give up and to be brave and energetic even when out of my comfort zone. The difference could be seen (for example by my landlord) within a month!

It’s not just the new culture and learning environment that makes the year abroad life changing. It’s the people and the lessons you can learn from them. In Finland it’s been easy to rely on my same old friends who are always there, but what about abroad? You simply have to pluck up some courage and sit down next to someone you don’t know and then just say hello. It was surprisingly easy to make friends in France because even though we all had different backgrounds, we were in the same situation. From all the events and parties I attended I came back with at least one new friend! A year ago I would have never believed that one day I’d randomly meet a boy from Saudi-Arabia and that we’d already be in a conversation about his culture and beliefs within ten minutes! Getting to know people from all around the globe has been amazing because not only have I learned about new cultures but about my own one too! It’s been interesting to come back to Finland and think if everything is so perfect here after all.

In the end I must say that France is not an easy country for a foreigner to live in. Maybe because of this I’ve learned to appreciate simple things in my everyday life. When speaking about what you learn and how you change when being an exchange student, it’s hard to see the changes that have happened in yourself, but often the people around you can see it. Looking at my Finnish friends who came to La Rochelle with me I’ve noticed some big changes in them – in a good way. I myself am definitely more open-minded, better with decision-making and problem-solving, spontaneous, and patient. I also speak a new language, have lots of international friends and feel ready for new challenges. This year has really changed the way I see things and I’m sure it will all be useful when I start my internship with Nike. The exchange year might be over but the word “Erasmus” refers to a life long learning programme. I don’t think this is the end. It’s the beginning of new friendships and international possibilities!

Oh, and about being Finnish. On my way home, I was standing at the airport waiting for the check-in to open. There was a long queue of people and the time was passing slowly. Standing patiently at the end of the queue and smiling to myself I thought it was not hard to spot the Finns: “Why does this queuing take so long? Don’t they know how to do their job? We would NEVER do things like that in Finland!”

My learnings according to the “Post-Erasmus survey”

Ranskaan lähtiessä ajattelin tulevaa vuotta hieman huvittavalla tavalla. Joisin viiniä, söisin juustoja ja makaisin ystävieni kanssa rannalla. Eihän se tietenkään ihan niin helposti lopulta mennyt, vaikka kaikkia kolmea kyllä tuli tehtyä.

Vaihtovuoteni alkoi Ranskassa tällaisilla meiningeillä:

“Suomessa ei ainakaan tehtäisi noin!”

“Miksi tää jonottaminen kestää, eikö noi osaa hommaansa?”

“Mitä hittoa?!! Kattokaa! Toi nainen ohitti koko jonon! Me ollaan oltu täällä pidempään! Miksei kukaan pysäytä sitä?! V*tun ranskikset!”

Vaihtoon lähtiessä sitä joutuu tuntemattomien ihmisten armoille tuntemattomaan ympäristöön, joka kaikki liittyy vielä tuntemattomaan kulttuuriinkin. Aluksi kaikki uusi on kivaa ja kiehtovaa, mutta paljon joutuu myös oppimaan kantapään kautta (eikä silloin ole äitiä auttamassa:–).

Mulla itselläni oli ensimmäisien kuukausien aikana todella paljon vaikeuksia Ranskassa, ja vaikka vastoinkäymiset jälkeenpäin ajateltuina pieniä ja opettavaisia olivatkin, niin kyllä ne silloin tuntuivat maailmanlopulta. Aika äkkiä ne romantisoidut mielikuvat Ranskan laventelipelloilla kierimisestä murenivat, kun piti kuurata tulikuumaa koirankakkaa vaatteista ja soitella ympäri kaupunkia päästäkseen edes lääkäriin. Kulttuurishokista pääsi onneksi yli, mutta kyllä niitä “mukavia” pikkuylläreitä riitti ihan viimeisille viikoille asti. Tää kaikki kuitenkin opetti mulle sen, että tarvittaessa kykenen sopeutumaan uusiin ympäristöihin ja ratkomaan vaikeampiakin ongelmia.

Jälkikäteen ajateltuna mä tein hyvän ratkaisun valitessani asua Ranskassa yksin, sillä jouduin aika paljon ranskalaisen arjen asettamia haasteita ratkomaan ihan itse. Kieltä oli yksinkertaisesti pakko oppia, jos halusi edes saada vaatteensa pestyä paikallisessa pesulassa. Uuden kielen kanssa tärkeintä on olla rohkea ja uskaltaa yrittää! Itse en todellakaan ole mikään mestari ranskan kanssa, mutta koskaan en luovuttanut ja vaihtanut englantiin. Kaiken yrittämisen ansiosta huomasin jo kuukauden Ranskassa asumisen jälkeen eron: olin oma-aloitteisempi, uskaliaampi ja reippaampi kuin koskaan ennen!

Vaihtovuoteen kuuluu uuden kohdemaan ja uusia näkökulmia antavan uuden koulun lisäksi uudet tuttavuudet. Siinä missä Suomessa on tutut ja turvalliset ystävät, on ulkomailla pakko kerätä rohkeutensa ja mennä ruokalassa istumaan vieraiden ihmisten pöytään. Äkkiä niitä ystäviä kerääntyy, kunhan on avoin ja utelias mieli!  Alkuvuodesta olikin tärkeää rientää kaiken maailman kissanristiäisiin ihan vaan tutustuakseen uusiin kurssikavereihin. Jokaiselta reissulta (oli kyseessä sitten epäonnistunut surffileiri tai taiwanilaisen ystävän nyyttikestit) sai uusia mielenkiintoisia tuttavuuksia. En olisi vielä vuosi sitten uskonut, että olisin voinut heti ensimmäisellä tapaamiskerralla rupatella saudi-arabialaisen pojan kanssa hänen kotimaansa uskonnollisista menoista. Opin vuoden aikana ajattelemaan asioita muiden näkökulmasta ja kyseenalaistamaan omaa kulttuuriani.

Lopulta on vaikea sanoa, mikä olisi ollut tärkein Ranskassa opittu asia. Vaihtovuoden aikana opiskelija muuttuu ihmisenä paljon, mutta itsehän sitä ei niin helposti huomaa. Toisaalta on helppo todeta, että haasteiden ja vaikeuksien yli pääseminen on helpottunut kummasti. Ranskassa asuminen ei todellakaan ole ulkomaalaiselle helppoa, ja se jos mikä on koetellut uskoa omiin kykyihini. Hienostihan sieltä kuitenkin lopulta selvittiin, ja juuri siksi uskon olevani kypsempi, kärsivällisempi ja positiivisempi kuin ennen. En enää pelkää ratkaista yllättävää ongelmaa suorilta käsiltä, enkä pelkää pyytää tai olla pyytämättä neuvoa muilta ihmisiltä. Oma-aloitteisuuteni on siis lisääntynyt ihan huimasti, ja siitä tulee olemaan hyötyä, kun astelen viimein Nikelle työharjoitteluun. Olen oppinut huimasti erilaisista kulttuureista ja ihmisistä, ja miksi joku käyttäytyy aivan käsittämättömältä tuntuvalla tavalla. Samalla täytyy muistella kuinka aluksi halusin vaihtoon Britteihin, mutta nyt vuoden jälkeen voin viimein sanoa tehneeni oikean päätöksen mennä Ranskaan. Uuden kielen ja lukuisien ystävien lisäksi olen saanut sellaisia kokemuksia (ja pirunmoisia haasteita), joita ainoastaan Ranska voi tarjota! Vaikka vaihto on nyt ohi, niin oppiminen jatkuu. Erasmus tunnetaankin nimellä “life long learning programme”.

Ja heh, siitä suomalaisuudesta. Kotimatkalla oli huvittavaa, kun lentokentällä check-in avattiin melko myöhään, ja jonoa oli kerääntynyt ihan reippaasti. Seurasin kärsivällisenä ja hymyissä suin tilannetta, eikä suomalaisien tunnistaminen ollut vaikeaa, kun siellä ne puuskuttivat ja vaihtelivat painoa jalalta toiselle: “Suomessa ei ainakaan tehtäisi noin! Miksi täällä kestää, eivätkö ne osaa hommaansa?!”

My last days in France (in pictures)

My last days in France….

Viimeinen viikkoni Ranskassa meni vähän niinku näin…

I tasted some French macarons for the first time ever!

Maistoin ranskalaisia macaron-leivoksia ensimmäistä kertaa!

I went to see the Natural History Museum of La Rochelle.

Vierailin La Rochellen luonnonhistoriallisessa museossa, joka sijaitsi lähes kämppäni vieressä.

I dragged my mum (who was visiting me) for a walk in the rain and to see the animals in “my park” for one last time.

Raahasin äitini (joka oli käymässä luonani) kävelylle sateeseen ja katsomaan läheisen puiston ötököitä.

After spending a day in the rain we sat down in La Rochelle’s oldest restaurant.

Sateessa vietetyn päivän jälkeen istahdimme La Rochellen vanhimpaan ravintolaan.

..And just when mum got a nice glass of wine I remembered that Finland has an important ice-hockey match starting in a few minutes time!

…ja juuri kun äiti sai eteensä lasin viiniä, muistin että Leijonilla on alkamassa tärkeä lätkämatsi!

The next day it was still raining but that didn’t stop us from visiting Île de Ré.

Seuraavana päivänä sää oli aivan yhtä surkea, mutta lähdimme Île de Réen saarelle.

We went to see this famous lighthouse. It’s called Phare des Baleines.

Kävimme katsomassa saaren kuuluisaa majakkaa, joka tunnetaan nimellä Phare des Baleines (Valasmajakka).

The stairs made me feel dizzy.

Siellä kun kerta oltiin, niin pitihän sitä kiivetä ylös asti! Portaat pistivät pään pyörälle.

It was worth the climb though!

Ja oikein kivat näkymäthän sieltä oli!

We also took a peek in this church.

Käväisimme tällaisessa piruntorjuntabunkkerissa kirkossa.

I’ll miss the small streets of Île de Ré. Even when it’s raining the island is beautiful! No wonder the French love it.

Île de Rén kauniita pikkukatuja tulee kyllä ikävä. Jokaisen nurkan takana on aina uutta ihmeteltävää, ja vaikka tää oli jo kolmas kertani kyseisellä saarella, näin jälleen jotain mitä en aikaisemmin ollut huomannutkaan.

This island is really worth visiting!

Ehdottomasti vierailemisen arvoinen saari.

Before leaving the island we took one more walk on the beach.

Ennen Île de Réen hyvästelyä kävelimme vielä hetken rannalla.

On my last day in France we drove to Île D’Oleron which is known as a famous oyster island! This is what we saw on the way…

Viimeisenä päivänä otimme jälleen allemme auton, jolla ajelimme Île D’Oleronin osterisaarelle ihmettelemään menoa. Matkalla näkyi paljon tällaisia pesiä :’)

The island of Oleron is full of colourful little cottages and oyster shops.

Saari on todella iso, ja meillä ei hirveästi ollut aikaa, joten teimme pysähdyksiä vähän missä sattui. Nämä värikkäät puumökit oli kuitenkin pakko käydä katsomassa!

If you love oysters, this is the place to visit. It’s often the oysters of this island which are shipped to other countries in Europe! It was not tourist season yet, so the island was still nice and quiet.

Pienissä puuverstaissa työskentely ja osterinviljely (+ kalastus tietty) on tuolla yleistä. Aika uneliaan oloinen saari, tosin turistikausi oli vasta aluillaan. Tää paikka on osterifanin valinta, ja täältä kuskataan ostereita ihan Suomeenkin asti! Mm. Stockalla myydään Oleronin herkkuja.

When the sun came out a French fisherman shouted “Le soleil! Il existe encore!” (The sun! It sill exists!) We were then able to see Fort Boyard from the beach.

Aurinko tuli yllättäen esiin hetkeksi, ja kalastajamiehet jo huutelivat että “Aurinko! Se on olemassa sittenkin!” Näimme siis Fort Boyardin linnoituksenkin.

My last days in France included lots and lots of eating. Having an empty fridge was a good excuse to eat out and enjoy the athmosphere. My mum made me taste snails and other “French stuff.” Because you know, “when in France….”

Viimeisenä voisi mainita, että viimeisinä päivinä moni asia pyöri ranskalaisen ruoan ympärillä. Äitini suorastaan pelästyi kuullessaan, etten ole macaronien lisäksi maistanut etanoita! Niitähän sitten imeskelin valkosipulikastikkeen kera oikein huolella, ja tulihan sitä meriruokaakin kokeiltua, vaikken näiden herkkujen suuri ystävä olekaan. Kyllä sitä ranskalaista ruokakulttuuria tulee äkkiä ikävä, etenkin kun Ranskassa saa jo 10€:lla oikein hyvän lounaan.

So that was the story of my last days in France! Didn’t do bad!

Siinäpä vikat päiväni Ranskassa, ei ehtinyt kaiken tuon tutkiskelun keskellä iskeä haikea mieli!

Au Revoir, La Rochelle!

After a busy last week in France I’m now back in Finland. It feels weird to be home again. The reverse culture shock has not yet kicked in, but I do already miss La Rochelle.

I’ve still got some touristy pictures of my last week to share and I’ll also write about my learning experience and what it’s been like to study in France. After that it’s time to focus on blogging about my next challenge in the Netherlands (and maybe something about Finnish summer traditions, in which I’ll be taking part)!

Au Revoir, La Rochelle!

 

Siinä oli se vaihtovuosi! Viimeinen viikko meni La Rochellen lähialueita kierrelessä ja ihan meinasi tulla kiire paperisotkujen kanssa. Pankkitilin sulkemiseen piti allekirjoittaa 5 paperia ja juosta kahdessa eri pankissa, ja puhelinliittymäkin katkaistiin etanapostitse. Mutta onneksi sitä ehti hyvin vielä nauttia viimeisistä hetkistä Ranskassa (ja hotkaista pari etanaakin siinä ohella).

Palailen pian esittelemään vielä kuvia kuluneesta viikosta, jonka lisäksi kirjoitan vielä pienen yhteenvedon vaihtokokemuksestani ja Ranskassa opiskelusta. Sen jälkeen alkaakin olla aika esitellä tulevaa työharjoittelupaikkaani ja Hollantia! (Apuaaa!)

Jeps. Käänteistä kulttuurishokkia odotellessa!

Do’s and Don’ts in France

Based on my experiences… Here’s some of the do’s and don’ts in France!

Do:

..say hello when entering shops and cafeterias. It’s impolite if you don’t!

…greet by cheek kisses with people who you are more familiar with! It’s the French way of saying hi to your friend.

…remember that when speaking to older people or someone you don’t know too well, you must use the word “vous” instead of “tu”. It’s also good to know that younger people call older ones “monsieur” and “madame”.

…take your time when eating. In France the eating culture means that you enjoy your meal, take it easily and relax with good company.

…remember that most shops and services (such as banks) are closed for a few hours during mid-day. They usually open again around 2-3pm. And take it easy on Sundays, because most shops are closed!

…speak / try to speak French to the locals. You’ll get much better service and the French are more willing to help you out if you try to do things in their language!

…ask for water in restaurants by using the words “une carafe d’eau”. This will bring you free (tap)water and save you from paying many euros for bottled water! (I learned this from my Swiss friend.)

Don’t

…expect everything to be efficient. The French system is… well… French. I have heard this hilarious sentence more than once here: “France is the country in which productivity goes to die.” Just take it easy and things will start working out… finally…

…worry if you are a little late (unless you’re going to an important meeting/exam). There’s always the next bus! When the French say 10am, they are often talking about 10.15 ;)

…eat and walk, unless you have to. It’s not THAT rude, but the French think eating is a time when you need to relax and enjoy.

…go crazy with the wine! Yes, it’s cheap and you can get a bottle for 2€, but it’s for relaxing and being social when having a nice dinner. The drinking culture in France is not about crawling around wasted but about being sophisticated!

…expect excellent service if you only speak English. If the French don’t start speaking English to you, you should not speak English to them. Their language is the “one and only right one” and they want to keep it that way.

…speak loudly on the train. I don’t know why this is so bad but every time I’ve traveled by train here people have been dead silent. My friend and I got some very bad glances when we were having a loud discussion in Finnish on our way from Paris to Lyon.

…be surprised if you see locals showing their love and affection to eachother in the streets! This is the “country of love”

…be afraid of eating frogs! They are yummy.

“Let me tell you how to behave in France!” / “Nyt mä vähän luennoin ranskalaisista tavoista!”

Tässä vähän “etikettiä” Ranskassa käyttäytymiseen!

Tee näin:

– Muista aina tervehtiä ihmisiä pienempiin kauppoihin tai kahviloihin mennessä.

– Tervehdi tuttavia poskisuudelmin. Tosin kannattaa odottaa, että he tekevät aloitteen, sillä ulkomaalaisena on vaikea tietää missä menee tuttavallisuuden/ystävyyden raja.

– Teitittele vanhempia ihmisiä, sillä sinuttelu katsotaan äärimmäisen epäkohteliaaksi. Vanhempia ihmisiä kuuluu myös sanoa “monsieur” ja “madame”-nimityksillä.

– Nauti ruokailusta hitaasti ja rauhallisesti. Ranskassa ruoka-aika on rentoutumista ja nautiskelua varten, varsinkin iltaisin.

– Muista, että useimmat kaupat ja palvelut ovat kiinni keskipäivällä useamman tunnin ajan. Ne avautuvat usein vasta kello 2-3 iltapäivällä. (Suomalaiselle ja turisteille tää on todella vaikea asia!)

– Puhu/yritä puhua paikallisille ranskaksi. Saat huomattavasti parempaa palvelua, ja paikallisetkin auttavat oikein mielellään yritteliästä ulkomaalaista!

– Jos haluat tilata ravintolassa vettä, ei kannata pyytää sitä englanniksi tai pelkällä “vesi”-sanalla ranskaksi, ellei ole halukas juomaan maksullista pullovettä. Jos taas käytät ranskalaista ilmausta “une carafe d’eau” (vesikarahvi), saat (hana)vettä täysin ilmaiseksi!

Ei näin!

– Älä oleta kaiken toimivan vaivatta ja nopeasti, sillä höhöö, tämä on Ranska, maa johon tehokkuus tulee käpertymään ja kuolemaan.

– Älä murehdi, jos olet hieman myöhässä sovitusta tapaamisesta (ellei kyseessä ole esim. työhaastattelu tai koe), sillä ranskalaiset tulevat usein paikalle 15min myöhässä. Siispä, jos myöhästyy bussista, niin ei hätää, aina tulee seuraava!

– Kävely ja syöminen samaan aikaan katsotaan hieman loukkaavaksi ranskalaista ruokakulttuuria kohtaan. Nykyään tämä ei ole enää niin paha asia kuin ennen, mutta teko jota tulisi silti välttää.

– Viini on halpaa ja hyvää täällä, oui, mutta se on tarkoitettu “sivistyneeseen” nautiskeluun! Ei siis överikännejä Ranskassa, ellei halua kaikkien puhuvan “siitä ulkomaalaisesta alkoholistista”.

– Englannin käyttämistä tulisi välttää, ellei ranskalainen itse tarjoudu puhumaan englantia. Täällä pidetään ranskaa “ainoana oikeana kielenä”, ja on tullut moneen otteeseen todistettua, että ranskaa puhuvia palvellaan täällä paremmin!

– Hirveän mökän pitäminen tai kovaääninen puhuminen junassa on ranskalaisten mielestä epäkohteliasta. En tiedä mikä siinä on, mutta täällä aina katsotaan rumasti, jos joku kohottaa junamatkalla ääntään. Eli siis SHHHH!

– Älä pelästy, jos näet paikallisten osoittavan rakkauttaan julkisella paikalla. Täällä ihmiset menevät rohkeasti aikamoisiin hävyttömyyksiin, ehkä siksi että Ranska on “rakkauden maa”!

– Älä pelkää sammakoiden syömistä, ne on ihan hyviä!

10 Days Left…

…And ten things I will sure miss about living in La Rochelle and France.

♥ Meeting people and making friends from all around the world

♥ School and group projects

♥ Learning French

♥ My running route(s) next to the Atlantic Ocean

♥ The kind French people

♥ Traveling around France

♥ French food, cafés, atmosphere…

♥ The old town of La Rochelle (and my home)

♥ French events

♥ The feeling you get when you overcome a challenge

Kymmenen päivää jäljellä! Tässä kymmenen asiaa, joita tulen ikävöimään La Rochellesta ja Ranskasta yleensä.

♥ Ystäviä ja uusien “eksoottisten” ihmisten tapaamista

♥ Koulua ja ryhmäprojekteja

♥ Ranskan opettelua

♥ Lenkkireittiäni

♥ Ystävällisiä ranskalaisia

♥ Ranskan ympäri matkustamista

♥ Ranskalaista ruokaa, juomaa ja tunnelmaa

♥ La Rochellen vanhaa kaupunkia (ja kotiani!)

♥ Hauskoja Ranskalaisia tapahtumia

♥ Sitä tunnetta, kun viimein onnistuu pääsemään ranskalaisen systeemin asettamien haasteiden yli!

Student Gliss Games

The sporty “Student Gliss Games” weekend at Les Sables D’Olonne was an exciting one-night experience which in the beginning caused lots of confusion but towards the end got a whole load better. Here’s a story about the weekend through the eyes of an Erasmus student.

The French students’ sports event did not turn out quite as I’d expected at first. My friend and I were the only international students there and this caused several problems related to communicating in English (or even in French). First of all, there was a very limited possibility to try out new sports unless you had signed up for a competition between the different universities. This we didn’t know about, but explained a lot. Secondly, the French students seemed to be more interested in getting drunk than into the actual sports event.

Once my Finnish friend and I arrived at the event area we could not believe our eyes. The French students had all started drinking early in the afternoon. The only sports performance we could see was three ten-year old boys skateboarding and completing tricks in front of a huge audience. Not one student was able to explain us the exact program of the day so we wandered off to the beach of Les Sables D’Olonne to enjoy the sunshine and figure out what was going on. Quite quickly we came to the conclusion that the French had created this event as an excuse for being able to party all weekend. This would also explain why they hadn’t expected any Erasmus students to come along!

After a lazy afternoon on the beach some French students came looking for us. Even though they didn’t know us and we didn’t know them, the word of two lost Finnish girls had spread! We were taken to the hostel in which we’d be spending our night. It was a laugh to find out that our roommates would be three stinky French men. One of them was wearing a colorful party sombrero and needless to say, we never saw that guy come back to the room to sleep at night. Where did he disappear after the party, I don’t even want to know!

The program of the evening was somewhat like this: Barbeque (which was pathetically funny as their idea of a barbeque seemed to be a small sausage stuffed into a huge baguette), free drinks (ahh so this is where the school’s support money went!), partying outside (the French finally started talking to us and forgot that they don’t like to speak in English), shivering on the beach for two hours (because the program had a two-hour gap which needed to be filled somehow), and then a party bus which took us to a nightclub.

The party bus was a normal bus but with black windows and disco lights and music inside. The bus was full of drunken French students jumping around and shouting like mad people. In every turn you had to be extra careful and watch out for drunken students falling or splashing their drinks on you. What a nightmare (and so funny at the same time). We don’t have this in Finland, even though the Finns are supposed to be the heaviest drinkers in Europe.

I’ll also have to explain a little about the nightclub since we made it there in one piece. According to the program we’d be at the nightclub until 4am! At this point it was only midnight so you can just imagine how annoying it was not to be able to go back to the hostel to sleep. It was at 3am when we were told in English that “Hey, you know you can go back to the hostel any time you want? There’s a free car ride to get you there.” Ah. Thanks for letting us know after three hours! Off to bed…

Luckily Sunday was different. There were sports competitions, sponsorship products for free, good music and perfect weather. We finally got to do some surfing too! In the end the event was worth the money, but based on Saturday I would not go for it again. This was the first time this event has been organized so that might also explain why the program was so unclear. Anyway, I had a good time and the French students took good care of the “two lost Finns”.

This was certainly a weekend I will not forget any time soon!

Les Sables D’Olonne – full of tourists from all around France / Les Sables D’Olonne on ranskalaisten suosima lomakohde

French idea of a BBQ? Haha! / Ranskisten näkemys grillaamisesta?

You better hold on tight when in the party bus! / Juhlabussissa kannattaa pitää kiinni!

One happy surfer! / Iloinen surffaaja!

Ranskalaisopiskelijoiden järjestämä ”urheilutapahtuma” Les Sables D’Olonnessa ei osoittautunut aivan sellaiseksi kuin olimme ystäväni kanssa odottaneet. Koko tapahtuman ainokaisina ulkomaalaisina olimme hieman kujalla ohjelmasta. Ensinnäkään leirillä ei juuri ollut mahdollisuutta harrastaa erilaisia urheilulajeja, kuten meille oltiin selitetty, ellei osallistuja ollut aikeissa kilpailla muita yliopistoja vastaan. Saimme onneksi kuitenkin sunnuntaille surffitunnin, joten aivan hukkaan ei reissu mennyt.

Mutta mitä tuolla sitten oikein tehtiin koko viikonloppu? No minäpä hieman valaisen!

Saapuessamme tapahtuma-alueelle saimme ensimmäiseksi huomata kuinka ranskalaisnuoret olivat jo aloittaneet alkoholin litkimisen aamupäivästä. Urheilua ei näkynyt missään muualla kuin skeittirampilla, jossa 10-vuotiaat pojat tekivät suurelle yleisölle erilaisia temppuja. Kukaan ei osannut oikein selittää meille päivän ohjelmaa, joten päädyimme ystäväni kanssa Les Sables D’Olonnen upealle uimarannalle ottamaan aurinkoa ja ihmettelemään tilannetta. Aika äkkiä tulimme tulokseen, että tämä tapahtuma taitaa vain olla ranskalaisnuorten tekosyy päästä juhlimaan. Ei siis ihme, ettei vaihto-oppilaille oltu tätä mainostettu!

Laiskan iltapäivän päätteeksi ajoimme yöpymispaikkaamme, jossa me kaksi suomalaistyttöä ”pääsimme” jakamaan huoneemme kolmen haisevan ranskalaismiehen kanssa. Yhdellä heistä oli oikein juhlakkaasti värikäs sombrero päässä, ja taitaakin olla sanomattakin selvää ettei kyseinen herra koskaan päässyt huoneeseemme saakka yön juhlien jälkeen! (Minne lie sitten kadonnut, en edes halua tietää…)

Illan ohjelmaan kuului grillausta (joka oli aika säälittävää, sillä ranskalaisten käsitys grilliruuasta on näemmä pikkunakki tungettuna suuren patongin sisään), juhlimista ulkona (ilmaisia juomia, sinnehän ne koulujen tukirahat tapahtumaa varten tungettiin!), humalaisten ranskalaisten kanssa juttelua (selvin päin ne eivät uskalla puhua englantia), kaksi tuntia rannalla istumista (ohjelmassa oli aukko, joka oli täytettävä jotenkin), sekä juhlabussikuljetus yökerhoon.

Juhlabussi. Siinäpä vasta kokemus! Kuvitelkaa tavallinen bussi, jossa on kuitenkin tummennetut ikkunat ja sisällä diskovalot ja jympytysmusiikkia. Sitten kuvitelkaa bussiin sisälle reilut 70 opiskelijaa. Ja sitten kuvitelkaa nämä opiskelijat humalaisiksi. Lopputulos oli aika karmiva, jopa suomalaiselle, joka luuli jo nähneensä lähes kaiken! Siellä sitä oltiin lytyssä ikkunaa vasten ranskisten hyppiessä ja riehuessa ympäri bussia. Porukka teki jopa kuperkeikkoja ilmassa, ja jotkut surffasivat ihmispaljouden päällä. Jokaisessa mutkassa sai varoa saamasta niskaansa humalaisia opiskelijoita tai näiden juomia. Aikamoista hulluutta.

Yökerhosta täytyy myös kertoa vähän, sillä sinne selviäminen juhlabussista oli suoritus. Ohjelman mukaan yökerhossa oltaisiin klo 4am saakka. Olimme saapuneet paikalle hieman keskiyön jälkeen, ja pienellä innottomuudella tuli mietittyä että mitenkähän sitä jaksaa katsella tällaista touhua vielä neljän tunnin ajan. Hienosti pysyimme kaverini kanssa tanssilattialla aamukolmeen saakka, jonka jälkeen saimme kuulla että yökerhosta voi poistua ihan milloin itse haluaa, sillä majoitusalueelle löytyy ilmaiset autokyydit! Jaaaahas. Me olimme jatkuvasti eläneet siinä uskossa että paluu tapahtuisi juhlabussilla vasta neljältä aamulla. Ei pyhä mummo sentään, äkkiä nukkumaan tuolta hullujenhuoneelta.

Sunnuntai oli aivan oma päivänsä. Ranskalaiset kilpailivat keskenään eri urheilulajeissa, sponsorit jakoivat ilmaisia tuotteita, musiikki pauhasi, ja mekin pääsimme viimein surffaamaan. Sääkin oli aivan täydellinen, joten kotiin päästessä illalla kylpyhuoneen peilistä katsoi takaisin punaiseksi palanut mutta onnellinen lobsteri!

Gliss Games oli kokonaisuudessaan hauska kokemus, ja vieläpä ensimmäinen laatuaan, joten ehkä huono organisointi ja kommunikointivirheet menivät vähän senkin piikkiin. Menisinkö kuitenkaan tähän samaan tapahtumaan uudelleen? En tiedä. Paljon tuli koettua, vaikkei ihan suunnitelmien mukaan mentykään!

To Do in France: Go surfing!

Here’s what I’ve been up to this weekend. SURFING!

I’ve wanted to do this ever since I was selected to complete my Erasmus year at the west coast of France. And oui, I kept my promise to myself even though it happened just three weeks before returning to Finland! Such a great feeling.

A more detailed story about the “sports camp” at Les Sables D’Olonne will be posted soon.

Tänäinen meni tällaisissa merkeissä! Jo vuosi sitten Suomessa sanoin ystävälleni, että menisimme vaihtovuotemme aikana Ranskan länsirannikolle surffaamaan. Pitihän se lupaus toisillemme pitää, vaikkakin vain kolme viikkoa ennen paluuta Suomeen. Samalla pääsin eroon talviturkistani. Surffaaminen Les Sables D’Olonnessa oli hieno kokemus!

Lisää tarinaa tästä “urheiluleiristä” on luvassa pian!

No more school in LR

School is over! We now have two weeks of holiday and then one more exam.

My Finnish friends dropped by at my place to watch the opening match of the Ice Hockey World Championships (Finland vs Germany). Even if we live in France we still need to see how team Finland is doing! Ice hockey for the Finns is like football for the French. Today was a lousy game, we beat Germany “only” 4-3.

Tomorrow I’m off for a two-day sports camp which is full of competitions and small activities for the sporty French students. My plan is to try some beginner’s surfing. I once took a surf class in Sri Lanka and ever since I’ve wanted to go for more. However with my skills there’s no need to enter any competition! Most likely I’ll be spending more time flapping around in the Atlantic Ocean than staying on the board itself… Either way, it’s going to be a blast!

 

 

Koulu on ohi täällä! Meillä on nyt kahden viikon tauko, jonka jälkeen palaamme vielä viimeisen kerran kampukselle suorittamaan tentin. Tässä on siis hyvin aikaa tehdä kaikkea kivaa ja laiskotella lukea tenttiin jne.

Luonani oli tänään jääkiekon MM-kisojen kisakatsomo, jonka jälkeen ystäväni vielä jatkoivat matkaa kaupungille hihhuloimaan koulun päättymisen kunniaksi. Itse päätin jättää ulkoilun väliin, sillä huomenna aloitan loman parin päivän mittaisella urheiluleirillä!

Tarkoituksena olisi ainakin opetella surffauksen alkeita, mikä tarkoittaa myös Atlantin valtamereen joutumista. Tai siis mun Sri Lankalla opituilla taidoillani oon varmaan enemmän veden alla kuin itse laudalla! :D Ihan hyvää säätä näyttäisi kuitenkin olevan luvassa, joten uskon että retkestä tulee hauska. Ainoa asia mikä vähän jännittää on se, että kaikki on ranskaksi, ja taidamme ystäväni kanssa olla ainoat ulkomaalaiset mukana koko tapahtumassa. No, huomenna selviää. Ainakin meillä on kyyti paikan päälle!