C’est le printemps

During the past couple of weeks I’ve…

• Finally recieved my laptop

• Given three presentations

• Completed three exams

• Started studying for two new courses

• Tasted some Taiwanese bubble tea

• Surprised my friend on his birthday together with the other Erasmus students

• Watched Spain beat France 1-0 in football

• Had a scary phone interview

• Made a complaint about my annoying neighbors

• And almost died because of the amount of school days and school work!

As you might guess, I’ve been very busy here. The long days at school (12 hours) have been very tiring and this is why I’ve been too exhausted to update my blog. In addition to all the hassle at school, I’m in the middle of searching for internships. Last week I had my first interview but it’s still too early to say where I’ll be ending up this summer. Spring is coming so fast!

The positive side is that I’ve got great and supportive friends and that sooner or later we can do our homework on the beach!

And now off to bed. Unlike everyone else, we have school tomorrow…

Tässä parin viikon aikana olen ehtinyt…

• Saada uuden läppärin

• Pitää kolme esitelmää

• Tehdä kolme koetta

• Aloittaa kaksi uutta kurssia

• Maistella taiwanilaisten kavereideni tekemää bubble-teetä

• Yllättää muiden vaihtareiden kanssa ystävämme hänen syntymäpäivänään

• Katsoa pubissa Espanja – Ranska futismatsia (joka päättyi Espanjan voittoon)

• Kokea pelottavan puhelinhaastattelun

• Tehdä valituksen rauhaani häiritsevistä naapureista

• Ja henkisesti hieman kuolla koulun määrään

Kuten päätellä saattaa, kiirettä on täällä pitänyt! Koulussa saa istua pahimmillaan 12 tuntia putkeen, jonka lisäksi täytyis vielä kotona jaksaa etsiä työharjoittelupaikkoja. Yhden työhaastattelun jo sainkin, mutta vielä on liian aikaista sanoa kuinka kävi. Täytyy siis jatkaa etsintöjä ja hankkia niitä B, C ja Ö -suunnitelmia. Tämän kouluviikon jälkeen tulen olemaan kunnon unien tarpeessa, mutta ehkä viikonloppuna löytyis energiaa kirjoitella vähän enemmän kuulumisia tännekin. Vaihtovuotta on enää pari kuukautta, joten tässä vaiheessa voisi ryhtyä kirjoittelemaan miten on koulussa ja uudessa kulttuurissa eläminen noin niinkun yleensä sujunut.

Nyt lähden tutimaan, sillä toisin kuin siellä Suomessa (ja kaikkialla muualla Euroopassa), pitkäperjantai on täällä tavallinen koulupäivä!

Toulouse – a Positive Surprise

Toulouse is a town really worth visiting! The young, pleasant and relaxed atmosphere really made the town welcoming and interesting. Behind every corner there was something new to see and you never knew if it was going to be an old church, a random Finnish student (!!) or the local Harlem Shake event (a social media phenomenon). I really found the combination of an old town with young people fascinating.

The weather was great, the locals were friendly and there was a lot to do and see. In only one weekend Toulouse became one of my favorite places I’ve visited in France! Here’s some pictures.

Olen monelta kaverilta kuullut, että Toulouse ei ole vierailemisen arvoinen paikka. Hassua kyllä, kun kyseessä on ympäri Ranskan tunnettu opiskelijakaupunki. Odotin kuitenkin Toulouseen matkatessani näkeväni likaisia katuja ja törkeitä ihmisiä, mutta eipä moisia näkynyt. Itse ainakin pidin kaupungista heti juna-asemalta ulos astuttuani, ja vaikutelma sen kuin parani viikonlopun mittaan!

Toulouse on varmaan mukavin ranskalainen kaupunki, jossa olen aikoihin käynyt. Keväinen ilma, vanhat yliopistorakennukset, kiireetön tunnelma ja nuorekas ilmapiiri tekivät muhun positiivisen vaikutuksen. Pari päivää ei riitä tietenkään antamaan kuin pintaraapaisun tuosta eloisasta kaupungista, mutta kyllä ainakin itse asuisin mielelläni vanhan kanaalin lähellä helposti sunnistettavassa ja tapahtumia täynnä olevassa Toulousessa.

Viikonlopun aikana ehdimme vaeltaa ympäri kaupunkia, törmätä suomalaiseen sirkusopiskelijaan, todistaa paikallista “Harlem Shakea” (se joka ei tiedä, niin kyseessä on sosiaalisessa mediassa pyörivä ilmiö), sekä käydä kokeilemassa kaupungin yöelämää.

Kuten varmaan yllä näkyvistä kuvista huomaa, niin ei tuo todellakaan mikään “paska paikka” ollut. Onneksi en siis kuunnellut Toulousessa käyneitä ystäviäni, vaan menin itse näkemään ja kokemaan kaupungin ihan omin silmin.

23!

Bonjour! I’m still alive, even though I don’t have my new laptop yet.

The entire weekend was spent without a computer, and I focused on doing sports and watching French TV. It’s quite funny how all the movies and TV-series are dubbed to French. For example the voice of Marge in “The Simpsons” sounded ridiculously funny! This has been a great way for learning more French though. Surviving in France really requires learning the basics of the language. For example trying to get an appointment from the doctors is almost impossible without fluent French skills! Finally I’ve learned how to handle that situation too.

On Friday the 8th I turned 23 years old (yes, proud to be born on International Women’s day)! My lovely Erasmus friends surprised me with a big cake and a birthday song. In addition to that, Henri traveled all the way from Finland to come and see me which was wonderful too. Even though my family was back in Finland, I had my “La Rochelle family” taking care that I had an unforgettable birthday. I feel so lucky to have friends like them!

Now back to school work. Hopefully I’ll be updating from my laptop next time and showing what an amawing town Toulouse was!

Au revoir!

 

Heippati hei taas. Koulun tietokoneella hillutaan yhä. On muuten aivan p*ska netti täällä! Läppäri on ostettu kyllä, mutta se seilaa jossain Ranskan maalla postissa. Saas nähdä tuleeko ikinä perille.

Tiedättekös, elämä on ollut aika jännittävää ilman tietokonetta. Katsoin koko viikonlopun ranskaksi dubattuja ohjelmia, ja huhhuh, kun Simpsonien Margella on törkeä ääni! Teki ihan hyvää elää hetki ilman läppäriä, mutta työnhakuja suorittaessa tää on äärimmäisen epäkäytännöllistä tulla kouluun kirjoittamaan motivaatiokirjeitä. Hakulaitteetkin sulkeutuvat ennen nettisivujen latautumista kunnolla loppuun. Ranska, teknologian huippumaa <3

Perjantaina 8.3 vietettiin mun synttäreitäni (ja kansainvälistä naistenpäivää) Suomesta kylään saapuneen Henrin ja muutaman vaihtarikaverin kanssa. Yllätyin suuresti, kun koulukaverit kiikuttivat eteeni hienon kakun keskellä koulupäivää! Ilta jatkui ravintolassa, ja yö kului pelatessa UNOa Henkan ja ystävien kanssa. Ihan parasta. Ei se lopulta ollutkaan niin kamalaa viettää syntymäpäivää kaukana perheestä, kun mulla on täällä selkeästi uusi ” La Rochelle -perhe”.

Viime perjantai oli myöskin kerrassaan jännä päivä. Soiteltuani viikon ajan eri paikkoihin sain lopultakin ajan lääkäriltä, joka totesi mun kärsivän poskiontelontulehduksesta. Ranskassa ei parane kipeäksi tulla, kun moni lääkärin vastaanotto tuntuu karsastavan ulkomaalaisia. Ensin ollaan puhelimessa antamassa jo aikaa, ja sitten kun ulkomaalainen ei ymmärräkään jotain lausetta, niin paiskataan paniikissa luuri korvaan. Kiitos hei! No, onneksi pääsin lopulta hoitoon ja ranskaksi taittui mallikkaasti koko tapaaminen! Nyt pitääkin korjata, että ambulanssit kulkevat sittenkin sunnuntaisin, joten mun vaihtarikavereita (jotka englanniksi sellaisen koittivat kerran tilata) on huijattu pahasti. Täällä tunnostaisi olevan semmonen “opi ranskaa tai kuole”-meininki. Voisin joskus kirjoittaa kokonaisen postauksen näiden gallialaisten tunnetuista käytöstavoista…

Loppuun olisin halunnut lisätä erään hienon ranskalaisen videon, mutta koulun netti blokkaa Youtuben aamukahdeksasta iltakuuteen. Ihan kuin päiväkodissa oltaisiin!

Yllä kuva musta ja ystävistäni yllärikakun kera :)

Palaillaan pian, ja toivottavasti uudelta läppäriltä! Au revoir!

I broke my laptop!

I have a lot to tell. About Toulouse, my 23rd birthday, Henri visiting La Rochelle and everything that has been going on here! Unfortunately it might take a while before I can update my blog again as I just noticed that my laptop is broken. Yep. Just what I needed, especially because I am in the middle of searching for internships and have lots of school work to complete. Buying a laptop from France might be quite tricky as the keyboard (etc.) would all be in French! Let’s just see what happens.

 

Terkkuja vaan koulun tietokoneluokasta. Mulla on vaikka mitä kaikkea kerrottavaa liittyen mm. Toulouseen, syntymäpäivääni ja Henrin vierailuun täällä, mutta ikävästi meni läppäri hajoamaan ja vieläpä aivan varoittamatta. Koulutöitä riittää ja työhakemuksiakin pitäisi laittaa menemään, joten tää ei todellakaan ollut oikea hetki kokea tätä vastoinkäymistä. En haluaisi ostaa ranskalaista läppäriä, kun mm. näppäimistö olisi ihan UFO! Toivotaan siis, että ongelmaan löytyisi ratkaisu mahdollisimman pian… Palailen tännekin heti, kun on mahdollista.

Annecy and the Alps

From Lyon we traveled to Annecy, a gorgeous small town right next to the French Alps. Whenever I was talking about our upcoming trip to my French classmates, they only nodded at Lyon and Toulouse, but when they heard about Annecy they became really excited. I guess the little town is famous in France. I’d never even heard of it before!

Unless you are into skiing and hiking, Annecy is a place which can be explored in only two to three days. The center of the town was tiny with a small t, but still worth visiting. There were many small canals which made the town look sweet and welcoming. Also the alpine styled houses and small restaurants created a cozy feeling. Even our hotel was an overly cute alpine style building with pastel colours on the inside! Annecy is located right next to a huge lake with beautiful clear water and mountains in the background. The views in front of the town were one of those things you would never get bored of. We spent a lot of time simply walking by the lake and enjoying the sunny winter weather.

After coming to the conclusion that the most important parts of Annecy can be explored in a day, we decided to take a bus to one of the mountains. We saw mainly local people skiing down the hills with amazing views in the background. I would have loved to go skiing myself, but renting all the equipment for only one day would have been a little too expensive. Instead we hiked a pleasant and short trek to get to the viewpoint of the mountain, and in the end we saw Mont Blanc! Or at least we think we saw it. It was wonderful to sit outside a small cafe with all the snow and mountains around us, enjoying the sun and drinking hot chocolate. I love the Alps, no matter is it summer or winter and if I’m skiing or just simply walking around enjoying the nature.

In Annecy I got to eat frog for the first time in my life! I can tick it off in my “things to do in France” -list now!

Lyonista matkamme jatkui Annecyyn, pieneen kaupunkiin aivan Alppien tuntumassa. Kaupungin keskusta-alue oli niin pieni, että siihen ehti tutustua alle tunnissa kertaakaan eksymättä. Annecyyn ei kuitenkaan tulla ainoastaan kaupungin keskustan takia (vaikka se alppimökkeineen ja kanaaleineen onkin todella viehättävä), vaan ihan vaan maisemien vuoksi. Kaupunki sijaitsee valtavan järven rannalla, ja heti järven takana seisovat Alpit. Järven kristallinkirkas vesi suorastaan houkutteli uimaan, mutta ilman saunaa emme kehdanneet mennä pulikoimaan.

Koska matkassani olevat kaksi tyttöä eivät koskaan olleet nähneet Alppeja, otimme bussin jolla ajoimme 45min Annecyn lähimmälle laskettelukeskukselle. Laskettelemaan emme tällä kertaa ehtineet, mutta pääsimme kävellen kukkulan huipulle ihailemaan maisemia. Mont Blancin vuori seisoi keskellä upeaa vuoristomaisemaa, joten sekin tuli nyt sitten nähtyä! Istuimme ulkokahvilassa nauttimassa auringosta, maisemista ja kuumasta kaakaosta. Oli muuten jännä, kun nenäni ruskettui mutta samalla näppini olivat aivan jäässä.

Annecyssa ei mitään erikoista ruokakulttuuria tuntunut olevan, vaan kaupunki pursui italialaisia ravintoloita. Onneksi kävimme kuitenkin paikallisessa ravintolassa, sillä pääsimme maistamaan sammakkoa! Nyt voin onnellisesti ruksia tuonkin herkun maistamisen ”tehtävä Ranskassa” –listaltani pois. Kyllä Ranskassa asuvan pitää osata sammakoita syödä! ;)

Lyon

The first stop of our trip around France was Lyon, a huge yet beautiful city. The weather was cold (at least on La Rochelle scale) and for the first time we got to experience snowfall in France! It was not the type of snowfall we get in Finland (freezing cold with a strong wind blowing the snow into your face), but a nice gentle one which made the streets of the old town look beautiful, even romantic. We spent a lot of time simply wandering around.

Even though Lyon is a well-known big city, the French don’t seem to be too bothered about it. There weren’t many tourists either, which for me was a surprise. Actually the only time we really saw tourists was when we bumped into other Finnish people! It was important to quickly run away, because many Finns aren’t particularly excited about seeing other Finnish people when abroad.

The main tourist attraction of Lyon must have been the huge basilica, Notre-Dame de Fourvière, which was standing on a big hill. We made our way to the top and really enjoyed visiting the basilica as it’s completely different compared to many other French monuments. Behind the basilica was a roman museum and amphitheaters which explained the interesting history of Lyon. Another museum which we visited was all about puppets from all around the world, it was different but in a good way. If walking around in museums and churches seems boring, then perhaps a stroll in the huge central park would be more interesting, at least for friends of animals. Who would have guessed that the park of Lyon has giraffes walking around! We spent almost two hours walking around looking at all the different animals and kept commenting how they are so far away from home and in the wrong place at the wrong time of the year.

During the two days we spent in Lyon we learned a lot about the local restaurants and food. A “Bouchon Lyonnais” is a type of restaurant which can only be found in Lyon. The menus were cheap and for 15€ we ate so much that it seemed like a good idea to roll all the way back to the hotel. (Well, we took the metro.) The two girls who I was traveling with decided to taste a typical Lyonnais sausage. Of course, it was not a sausage they got, but a plateful of pig internals! At the point when one of the girls mentioned that her dog would love this, I was happy I’d decided to stick with more normal food.

Here’s some pictures of Lyon!

Reissumme ensimmäinen pysäkki oli Lyon, suuri kaupunki hyvin lähellä Ranskan itäistä osaa. Junamatka La Rochellesta oli vähän hankala, kun junaa ja asemaa piti vaihtaa Pariisissa, ja jouduimme seikkailemaan laukkuinemme vilkkaissa metroissa. Perille kuitenkin pääsimme turvallisesti, ja vietimme Lyonissa kaksi päivää nähtävyyksien parissa.

Lyon ei ranskalaisten mielestä ole mitenkään erikoinen kaupunki, eikä turismikaan ole tuolla mikään yleinen juttu. Valtavassa kaupungissa tuntui olevan samanlaisia nähtävyyksiä kuin kaikkialla muuallakin Ranskassa: kirkkoja ja museoita. Lyonin valtava keskuspuisto jäi mieleeni, sillä kävelimme siellä kylmästä ilmasta huolimatta lähes kaksi tuntia. Kukapa olisi uskonut, että kyseisessä puistossa asuu mm. kirahveja!

Vanha kaupunki oli ehdottomasti Lyonin mielenkiintoisinta aluetta, ja pienessä lumisateessa se näytti jopa romanttiselta. Hartiat korvissa painelimme ahtaita sivukatuja pitkin jyrkkää mäkeä ylös kohti Lyonin päänähtävyyttä: Notre-Dame de Fourvière -basilikaa. Siinä olikin kirkko, joka todella erottuu muista ranskalaisista kirkoista! Lyonhan on aikoinaan ollut roomalaisten vallassa, ja tämän vuoksi vanhan kaupungin alueelta löytyy myös amfiteattereita ja roomalais-aiheisia museoita. Kurkkasimme myös Lyonin kuuluisaan “nukkemuseoon”, joka oli yllättävän kiinnostava erilaisuutensa vuoksi.

Paikallinen ruoka on iso juttu Lyonissa! “Les Bouchons Lyonnaises” ovat kaupungille tyypillisiä ravintoloita, joista saa vaikka millaisia erikoisuuksia erittäin hyvällä hinnalla. Esimerkiksi ensimmäisenä iltana saimme maittavat kolmen ruokalajin ateriat 15€lla per nokka, ei paha, varsinkaan kun annokset olivat aivan valtavia! Matkakumppanini päättivät maistaa paikallista “makkaraa”, joka paljastuikin sitten pöytään tullessa erilaisiksi sian sisäelimiksi. Siinä vaiheessa kun toisen kaverin suusta lipsahti lause: “Tytöt, musta tuntuu että syön mun koirani lempiherkkua…”, olin tyytyväinen päätökseeni valita hieman tavallisempaa ruokaa.