Homesickness

I have recently been feeling a little homesick.

I miss home quite often, but as long as I have busy days at work I haven’t had time to think about it. The feeling didn’t come until both of my parents came to visit me within a short period of time. It would have been really nice to take the flight to Finland together with my mother, rather than say goodbye and go back to my Dutch home all alone. During the past 1.5 years I’ve visited Finland only three times which is clearly not enough.

Quite many people back in Finland think living abroad is fun and always exciting. Mostly it is, but it’s also difficult at some times. Living abroad is not like a two-week holiday in Thailand or Spain. It can actually be surprisingly difficult. Especially during the first few months when getting to know your new environment and learn the culture it really takes a lot of patience and energy! For example something as simple as calling a doctor was extremely difficult for me in France, where nobody wanted to speak English, and where I had to call several different places before being accepted as a patient. I was even given the phone number of a vet!

Life in the Netherlands is a lot easier, but there’s always something that I miss from home. One of these things would be family and real friends to spend time with and talk to. It’s easy to make lots of “friends” abroad, but getting real friends is a lot more difficult (especially in an office environment). Sometimes it would also be nice to spend more time with people from my own culture, just to have someone who understands what you are talking about.

Well, I guess being homesick is normal when living in a different culture. The good thing is that Finland is quite close and I’ll get to visit home during the spring. Also, one of my best friends is coming over from Finland this week! I cannot wait to see her!

Life in Holland is mostly really nice, but there are always a couple of things which drive me nuts. During the past few days it would be the ones below…

  1. The Dutch watch skating during Sochi Olympics, which is fine since they are good at it. But seriously, do they have to have skating or discussion about skating on all their sports channels? I had to watch Finland’s ice-hockey match online with no sound (or in Russian, don’t know which was worse). Once I found a Finnish radio channel with commentators, the picture on the screen came 20 seconds late and I always knew when someone was scoring a goal before I could see it! Argh!
  2. Buying a train ticket from a machine is very hard if you don’t have a Dutch bank card. The machines don’t accept foreign cards or notes, so if you travel from Hilversum to Amsterdam and back you have to have 14€ in coins in order to use the machine! So silly!
  3. Whenever I receive post from the bank, I have to use Google Translate (which doesn’t always work) and in the end it’s always a bit of a lottery. Once I tried to follow the Dutch instructions and ended up receiving post from myself – twice! (Just to clarify, I’m not an idiot, I just tried to follow instructions and place a barcode as the bank’s address, but turned out that the barcode was the address to my house, not to the bank.)

I guess one day I’ll miss the Netherlands the same way I am missing Finland now. And let’s admit this; I also miss France a little!

Have a happy week! Loads of blog posts coming as soon as possible.

IMG_5502

Viime aikoina minua on vaivannut hieman koti-ikävä!

Yleensä kaipaan kyllä kotia enemmän tai vähemmän, mutta nämä ikävät ajatukset harvemmin ehtivät kiireisen arjen keskellä iskeä mielen syövereistä kunnolla esiin. Nyt kun molemmat vanhempani ovat käyneet täällä Alankomaissa kylässä lyhyen ajan sisällä, alkaa kaipuu kotiin nostaa väkisinkin päätään. Olisi esimerkiksi ollut mukavaa äitiäni juna-asemalle saattaessa lähteä samaa matkaa kotiin täältä hyvästelyjen sijaan. Viimeisen 1,5 vuoden aikana olen käynyt Suomessa vain kolmesti, nyyh.

Moni suomalainenkin olettaa, että ulkomailla asuminen on yhtä seikkailua ja hauskuutta. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa, vaikka tokihan kyseessä on loistava kokemus, josta oppii väkisinkin paljon. Kolmen viikon lomamatkalta on aina ikävä saapua Suomeen, mutta arki samassa lomakohteessa varmasti puuduttaisi pidemmän päälle. Sitä paitsi, ensimmäisien kuukausien aikana arki voi olla huomattavasti haasteellisempaa uudessa kotimaassa kuin Suomessa, sillä hyvin yksinkertaisetkin asiat tehdään aivan eri tavalla kulttuurista riippuen. (Hyvänä esimerkkinä ne raivostuttavat hetket, kun en ollut viime vuonna Ranskassa päästä lääkäriin ja sain apua pyytäessäni eläinlääkärin puhelinnumeron!)

Elämä Alankomaissa on kyllä pääosin mukavaa. Vielä mukavempaa olisi jos saisin kaikki läheiseni tänne mukaan. Niin, ja saunan, salmiakkia, sekä kauniit lumiset metsämaisemat. Kotia enemmän taidan kuitenkin ikävöidä ihmisiä.

Yksi asia ulkomailla asumisessa piinaa yli muiden: täällä tuntee helposti olonsa yksinäiseksi. Kavereita voi saada vaikka joka päivä, mutta hyvien ystävien löytäminen ja samalle aaltopituudelle pääseminen on huomattavasti vaikeampaa jo kulttuurierojenkin takia. Vaihto-oppilaana Ranskassa oli vielä helppoa saada ystäviä, kun olimme kaikki vaihtarit samassa veneessä, mutta nyt toimistoympäristössä täällä Hollannissa ystävystyminen käy ihan työstä. Veikkaan kuitenkin, etten todellakaan ole ainut satunnaista koti-ikävää poteva ulkomaalainen täällä.

Sitten niitä arjen pikkuisia hankaluuksia, joita ei Suomessa joutuisi miettimään…

  1. Näin olympialaisten aikaan jääkiekon katsominen on haastavaa, koska Hollannissa näytetään vain luistelua. Yle Areena ei toimi ulkomailla, joten olen joutunut etsimään livestreameja (joista moni tulee venäjäksi), laittanut äänet pois videoista, heittänyt Yle Puhe-radiokanavan päälle ja kuunnellut selostusta, jossa kaikki tapahtuu 20sek ennen kuvaa! Eilisen ”kisakatsomosta” meni täysin maku, kun ensimmäinen erä kului pätkivien lähetysten kanssa säätäessä. Argh!
  2. Aina pitää olla käteistä mukana. Esimerkiksi junalippua ei voi ostaa automaatista seteleillä tai Visa Electron-kortilla, joten suomalaisilla vieraillani pitää aina olla 14€ kolikoina ihan vain päästäkseen Amsterdamiin ja takaisin. Jostain syystä Alankomaissa ei muuten hyväksytä luottokortteja turistialueita lukuunottamatta.
  3. Pankkiasioita hoitaessa täytyy aina pyöritellä kaikki Googlen käännöspalvelun kautta. Kerran yritin parhaani mukaan noudattaa suomeksi kääntämiäni ohjeita, mutta pankkiin lähettämäni vastauskirje saapuikin vahingossa omaan asuntooni – kahdesti! (Ja etten nyt ihan bimbon kuvaa anna itsestäni niin selvennän sen verran, että kirjeessä tuli olla viivakoodi näkyvillä, mutta tämä koodi johtikin omaan osoitteeseeni, jota ei siis missään lukenut…)

No, joku päivä sitten ikävöin Alankomaita samalla tavalla kuin nyt ikävöin Suomea (ja pakko myöntää, kaipaan vähän salaa myös Ranskaa).

Lähiaikoina olisi tulossa (paljon) lisää postauksia hieman iloisemmissa merkeissä! :D

Advertisements

2 thoughts on “Homesickness

  1. Kaikki tunteet ovat sallittuja, elämään kuuluu iloja ja suruja. Koti-ikävä on sellainen juttu, että sitä potee jokainen jossakin vaiheessa ja se tuntuu tosi kauhealta. Iloa elämään, arki on harmaata niin Alankomaissa kuin täällä koti-Suomessakin :)

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s