Trois Mois / Three Months

No niin. Kolme kuukautta on täällä asusteltu. Tuntuu siltä kuin aika olisi vain kadonnut jonnekin, mutta samalla kuitenkin siltä kuin olisin asunut täällä koko ikäni. Muistan liiankin helposti sen illan, kun seisoin ensimmäistä kertaa La Rochellen juna-asemalla. Näytin varmasti tosi eksyneeltä kaikkien matkatavaroideni kanssa, ja siltä musta tuntuikin. Ensimmäisen illan aikana kykenin hädin tuskin puhumaan ymmärrettävää ranskaa, ja vuokraisäntäni kirjaimellisesti nauroi mun virheilleni. Juoksentelin ympäri La Rochellen keskustaa yömyöhään suomalaisen luokkakaverini kanssa (joka oli päätynyt kodittomana nukkumaan sohvalleni) etsimässä paikallista supermarkettia, jota emme sitten koskaan löytäneet. Kyseinen marketti sijaitsee tuossa ihan kulman takana… Ja bussit, niiden kanssa vasta ihmettelemistä olikin, kun koulubussini kulki kahta eri reittiä, joista vain toinen meni koulumme pysäkille. Olin lievästi sanottuna pihalla.

Mutta katsokaa mua nyt! Täällä mä käyttelen busseja joka päivä, ja lataan korttiini arvoa kokonaan ranskankielisellä nettisivulla. Kaupungin keskustan tunnen jo kuin omat taskuni. Kykenen marssimaan lähikauppaan valittamaan pilalle menneestä ruuasta, ja osaan varata Pariisin junasta ikkunapaikan. Osaan myös varata ajan lääkäristä, ja jopa kinastella vastaanottovirkailijan kanssa siitä, pääsenkö heti vastaanotolle vai vasta parin päivän päästä. Kaikki ranskaksi, tietenkin. Paljon on tullut opittua vain kolmessa kuukaudessa, ja se tuntuu itsestäkin aika uskomattomalta.

La Rochelle 083b

Kolmen kuukauden kunniaksi kasasin muutaman hauskan faktan täällä asumisesta.

  1. Poskisuudelmat eivät enää järkytä minua. Alkuhämmennyksen jälkeen tapa on levinnyt ranskalaisilta, espanjalaisilta ja meksikolaisilta meille muillekin vaihto-oppilaille, ja nykyään näitä tervehdyksiä tulee moiskauteltua päivittäin.
  2. Juhlimiskulttuuri on täällä hyvin erilainen kuin Suomessa. Baareihin mennään vasta keskiyön jälkeen, ja yökerhoissa hillutaan aamukuuteen. Kovan alkoholin sijaan täällä lipitetään viiniä (tietenkin), ja näin ollen konttailua, oksentelua ja tappelua ei tarvitse katsella.
  3. Toisin kuin Suomessa, on täällä oltava hyvin kohtelias! Vähänkin ventovierasta töytäistessä täytyy muistaa anteeksipyynnöt, tai muuten saa hyvin myrkyllisen katseen niskaansa. Asioita pitää osata pyytää kauniisti, ja tietenkin konditionaalimuodossa, sillä muuten käytös katsotaan suorastaan luolamiesmäiseksi.
  4. Bussikuskit ovat todella ystävällisiä. Vielä viime viikolla olin saada sydänkohtauksen, kun bussista noustessani kuski toivotti hyvät päivänjatkot! Siinä järkytyksissäni mumisin hihaani kiitos, ja kipitin äkkiä pois pysäkiltä naama punaisena. Kuskit täällä eivät kuitenkaan ainoastaan ole kohteliaita, vaan myös odottavat myöhästelijöitä. Viimeksi eilen juoksin koulubussiini, ja vaikka näin jo kaukaa liikkeelle lähteneen bussin, kerkesin silti kyytiin, sillä kuski otti mut kadunvarresta matkaan! Toisin on asiat Suomessa, jossa kuski ennemmin näyttää keskisormea, kuin odottaisi myöhästelijöitä.
  5. Vielä kolmenkin kuukauden jälkeen jaksan aina innostua uudelleen RUUASTA. Keskiviikkoisin ja lauantaisin kotini lähellä järjestetään valtava tori, joka kattaa kaksi kokonaista aukiota, joka mahdollistaa tuoreiden vihannesten ostelun, sekä monipuolisen ruokavalion. Kouluruokakin on täällä PALJON parempaa kuin kotona omalla kampuksella, ja tarjolla on aina jälkiruokaa.
  6. En enää syytä Ranskaa kaikista vastoinkäymisistäni. Tai no, ehkä kuitenkin vähän ;)

La Rochelle 044

 

So. Three months have passed. At the same time I feel like time is flying, but also like I’ve been here forever. I can still see clearly the moment when I first stepped off the train at the station of La Rochelle. I must have looked very lost with all that luggage, and I most definitely felt like it! During the first evening I was hardly able to communicate with my landlord and he literally laughed at my poor French skills (apparently I’d created new words when trying to speak French). I was running around the streets lost with a Finnish classmate of mine, who spent a night on my couch because he was homeless. We couldn’t even find our local supermarket, even though it’s located just behind the corner! And the bus system, it was so hard for me to figure out how the route goes to school because the same bus has two different routes…

But look at me now! I know the central area of the town like my own pockets! I’m able to make a complaint about moldy food in a French supermarket. I know how to load money on my bus pass on a French website. I can walk up to a ticket booth and book a window seat from the train to Paris. I’m even able to call a doctor about an eye-infection, and then fight against the receptionist in order to get an immediate appointment from the eye clinic! All in French, of course.  It’s amazing how much one can learn in only three months. Absolutely amazing.

La Rochelle 116

Here’s a few things which I’ve learned, not exactly amazing things, but fun small facts about living in France.

  1. As you might remember, I used to feel very uncomfortable when it came to greeting with cheek kisses. First it was the French, Mexicans and Spanish who did that, but now it’s the other exchange students too. There’s no way out of this situation, so I’ve had to suck it up and get used to it.
  2. French people don’t “party” in a same manner as the Finns. There is no crawling, throwing up or getting into fights – at least I haven’t seen anything like that. People prefer to start partying around midnight and before eleven the bars and clubs are practically empty. In Finland many go out already at 10pm! Late arriving means also late leaving. In France you might find yourself walking home from a party at 6am. People here drink wine, wine, wine. Was that a surprise?
  3. You MUST be polite here. There is nothing more important than saying please, thank you, and sorry in different situations. In Finland you might get off from bumping into someone by saying “whoops”, but not here! If you ever decide to try surviving from the slightest accidental nudge the Finnish way, prepare for getting very angry looks. The type of looks that would kill you if they could.
  4. The bus drivers are from a whole different planet compared to the ones back in Finland. Or maybe just a different culture. I almost got a heart attack a couple of days ago when I was getting off the bus to go to the gym, because the driver actually shouted “have a nice afternoon” to me! Also, the drivers wait for people who are late from the bus. It was only yesterday when I thought I’d missed my school bus. I ran as fast as I could, and even though the bus had already departed, the driver noticed me and let me hop on! This rarely happens in Finland.
  5. I’m still so pleased about the food here! Every Wednesday and Sunday the local market takes over two entire squares here in the city center, and I feel like I’m in heaven with all the fresh vegetables and tasty olives. The school food is also wonderful, much better than in my campus back in Finland. When coming here first, I was worried that the croissants and pain au chocolate would be offered everywhere (well they are) and pushed into my face by “force”, but actually it’s possible to live very healthily here.
  6. I’ve stopped blaming France for everything. Well, almost ;)

La Rochelle 001b

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s