Marathon de La Rochelle

Marathon de La Rochelle on osallistujaluvultaan Ranskan toisiksi suosituin juoksutapahtuma. Kyseinen tapahtuma on saanut juoksijat valtaamaan kaupungin kadut jo 22 vuotta putkeen, ja tänä vuonna osallistujia oli lähes 10 tuhatta, mikä on hurja määrä ottaen huomioon maratonin rankkuuden ja La Rochellen katujen kapeuden. Kestävyysjuoksun suurena ystävänä mun ei auttanut kuin nousta kello 9 sunnuntaiaamuna ja lähteä kadun varteen kannustamaan rohkeita juoksijoita! Oikeastaan kannustus olisi käynyt myös ikkunastani käsin, mutta tunnelma on aina hauskempi kun pääsee itse osalliseksi tapahtumaan, oli se sitten itse juoksemista tai vain käsien taputtamista.

Kannustuskulttuuri on täällä huomattavasti laimeampi kuin Suomessa, mikä tuli mulle pienenä yllätyksenä. Esimerkiksi Helsinki City Maraton on tunnettu ympäri maailman juuri kannustajien vuoksi, ja itse en unohda koskaan niitä rohkaisevia huutoja, joita ventovierailta ihmisiltä sain oman maratontaipaleeni aikana. Täällä katsojat saapuivat paikalle lähinnä uteliaisuuden vuoksi, mutta tietysti radan varrella seisoi myös perheitä ja ystäviä, jotka möykkäsivät sitten hieman enemmän. Jokainen maratonin kokenut juoksija tietää, kuinka tärkeää kannustus on henkiselle kantille. Täällä tuo kiitollisuus näkyi mm. siten, että osa juoksijoista tuli kättelemään minua ja kehottamaan jatkamaan samaan malliin!

Osa juoksijoista oli nähnyt vaivaa päättämällä pukeutua maratonille mitä kummallisimpiin asuihin. Näkyi rosvoja, kapteeneita, mehiläisiä ja panttereita. Maratonin juoksi myös mies puujaloilla, ja toinen äijä pienen terrierinsä kanssa. (Siis kuvitelkaa, pieni koira juoksi täyspitkän maratonin!) Lisäksi näin miehen, jonka paidassa luki ranskaksi ”tämä on sinulle, Catherine!” ja paidassa oli tekstin alla pieni risti ilmeisesti merkiksi, että miehen läheinen oli menehtynyt. Oma suosikkini oli kuitenkin keski-ikäinen ukko, joka oli pukeutunut etanaksi (sillä ukolla oli jumppapallo selässä), ja juoksi maratonin hyväntekeväisyyttä varten.

Reitti kulki kahdesti kaupungin ympäri, joten pääsin näkemään kuinka ensimmäiseltä kierrokselta tutuiksi tulleet juoksijoiden iloiset ja onnelliset kasvot muuttuivat toisella kierroksella ilmeettömiksi ja väsyneiksi. Itsellänikin puutuivat kädet kaikesta siitä taputtamisesta, mutta se oli pikkujuttu verrattuna itse maratoniin :D Lopuksi kerkesin vielä maalialueelle katsomaan juoksijoiden maaliintuloa, joka oli suosikkiosioni tapahtumasta. Maalissa näkyi oksentelua, konttailua ja jopa pyörtyilyä, mutta myös onnen kyyneliä, halauksia ja tuuletuksia. “Etanakin” saapui tyylikkäästi perille ryömimällä maaliviivan yli!

Alla on “muutama” kuva eilisen tunteita herättävästä upeasta tapahtumasta. Ensin muutama kuva kaupungilta, ja sitten loput maalialueelta. Oli kyllä tosi hienoa seurata juoksijoiden taivalta, ja mullakin kasvoi taas into kestävyysjuoksua kohtaan! Ties vaikka rohkaistun vielä Ranskassa ollessani ilmoittautumaan johonkin paikalliseen juoksutapahtumaan mukaan!

//Suomennetaan vielä maalissa lukeva teksti: “Et Maintenant! Je veux des huitres!”  -> “Ja nyt.. haluan ostereita!”

 

This slideshow requires JavaScript.

 

Marathon de La Rochelle is the 2nd biggest running event here in France. As a huge fan of sports and especially long distance running I simply HAD TO get out of bed early on a Sunday morning and head out to the streets to support the runners. I could have waved and shouted from my window as the run went right past my home, but I reckoned it would more fun to go out and enjoy the atmosphere. I’m happy I did, because it was a nice experience for me. Not only were there many people watching the runners, but there was also a band playing African drums! The route went twice around the town of La Rochelle which allowed me to see how the runners were coping. During the first round there were many smiling faces but on the second one many runners had lost their form. That was when the support given by the spectators became very important.

After completing my first marathon at the age of 20 and my second one last august, I can really say that the support given by complete strangers becomes almost vital in order to keep yourself going during the long run. This is why I was clapping like mad, even though there were almost 10 thousand runners to be supported! It was nice to see the positive reaction of the runners, and some even came up to me to shake my hand and say a big thank you. It was a great feeling to, in some way, be a part of that huge event even though I didn’t personally know any of the runners.

Some runners had decided to dress up for the event. There were clowns, captains, thieves, bumblebees, you name it… There was a man running with a small dog (the little dog completed a whole marathon, can you believe it!!), and a guy with fun wooden legs. I also saw a man who had a shirt which said in French “this is for you, Catherine!” and a cross as a sign that he’d lost someone important. My favorite runner must have been a middle-aged man who had dressed up as a snail! Apparently the costume was for charity for sick children. Such a nice idea.

Because I’d already seen the runners twice and gotten to know their faces, I wanted to see them cross the finish line, too. There, next to one of the big towers, I saw runners with many mixed feelings enter the goal. I saw crawling, fainting and throwing up, but I also saw tears of pain and happiness, hugs and funny victory dances. Oh and the “snail guy” crossed the finish line by crawling over it, just like creepy crawlies are meant to do! It was great!

I was so inspired by those brave runners. It’s still hard to believe that it was only three months ago when I was running a marathon too. It’s always great to see an event like this, and you don’t even need to be a friend of sports in order to enjoy watching normal people complete an amazing journey like the marathon. In the end, it’s not only about your physical form, but also about your inner guts and mental ability to go and achieve set goals. There is also a saying: “If you are losing faith in human nature, go out and watch a marathon.

Above I’ve posted pictures of some moments of Marathon de La Rochelle. At first there are a few pictures from the city center, and then pictures from the goal area where many emotions could be seen.

I better get searching for a running event for next spring! I want to get out and get running!

Advertisements

6 thoughts on “Marathon de La Rochelle

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s