Culture Shock!

Alle viikon päästä olen asunut Ranskassa jo kaksi kuukautta! Aika menee todella nopeesti!

Tässä vaiheessa voin jo sanoa, että pahin kulttuurishokki alkaa olla ohi. Pari kuukautta on mennyt totuttautua uuteen kotimaahan, mutta tuskin kaikki yllätykset vielä tähän päättyvät. Nyt voisin kuitenkin sanoa, että olen jollain tasolla jo mukautunut ranskalaiseen kulttuuriin. Ajoittaiset vastoinkäymiset eivät enää paljoa hetkauta, ja poskisuudelmatkin on tullut hyväksyttyä (vaikken kyllä vieläkään niitä kovin mielelläni harjoita).

Kulttuurishokin eri vaiheita muistellessa on helppo huomata, että alkuihastus ja -järkytys on molemmat tulleet koettua. Elokuussahan olin tosi tyytävinen kaikkeen ilmastosta ihmisiin, enkä käytännössä edes huomannut huonoja puolia tästä paikasta. Kuitenkin reilun kuukauden jälkeen kaikki ryhtyi tympimään. Joka paikkaan piti jonottaa pitkiä aikoja, ruisleivän sijaan täältä löytyi vain valkoista pullamössöä, ja kadulla pyörivät kodittomat kävivät huomaamattomista vastenmielisiksi. Muistan aina sen hetken, kun liukastuin erään kodittoman miehen koiran vääntämään tuoreeseen ja tulikuumaan paskaan. Ai että sitä kiukun määrää! Tiesinhän minä tietysti siinä vaiheessa, että kyseessä on nyt juurikin tuo kulttuurishokki, ystäväinen josta meille jo koulussa kerrottiin. Siitä huolimatta että olen tätä itselleni huonoina päivinä hokenut, on pahimmillaan tehnyt mieli pakata laukut ja lähteä Suomeen.

Nyt näyttäisi taas tilanne rauhoittuineen, ja kaikki menee oikeastaan hyvinkin mallikaasti. Koulussa on kivoja kavereita (joista osa tullut jo läheisiksi), ja kauppojen kassat tunnistavat minut paikalliseksi. Olen jopa ryhtynyt oma-aloitteisesti tervehtimään asuinalueeni ihmisiä, niitä kodittomiakin! Mutta kuinka pitkään tämä vaihe taas jatkuu, ja ryhtyykö kohta tulemaan uusia haasteita ja näkökulmia? Mielenkiintoista kyllä seurata tätä prosessia ja oppia samalla jotain uutta itsestäänkin! Ollaan muiden suomalaisten kanssa pohdiskeltukin tätä aihetta, ja yksi meistä paljasti ehtineensä jo turhautua niin että rikkoi asunnostaan tuolin. Kulttuurishokki on siis enemmän tai vähemmän ollut meillä kaikilla!

Naureskelin itsekseni, kun tein tätä taulukkoa. Uskoisin että tässä vaiheessa mennään jossain mukautumisvaiheessa, sillä parissa kuukaudessa ei uutta kulttuuria ehdi vielä kokonaan omaksua. Olen siis todennäköisesti nyt pinnallisessa mukautumisvaiheessa, eli kuvittelen jo nähneeni kaiken vaikka todellisuudessa tässä on vielä kokonaiset kahdeksan kuukautta aikaa kärsiä jos jonkinlaisesta kulttuurijärkytyksestä. Saas nähdä mitä jännittävää tulee tapahtumaan seuraavaksi, ja meneekö mielialani kaavan mukaan!

Next week I’ve been living and surviving in France for exactly two months! This got me thinking about the culture shock which I have been going through. I ended up drawing this silly table with images of myself because it helped me reflect where I might be at the moment.

When arriving to La Rochelle, everything to me was wonderful. The weather was great and the peoples’ friendliness really surprised me. I didn’t have time to notice the negatives of this place because my new life was going smoothly as I was making friends and enjoying my life. The first month was like a lovely holiday!

In the end of september problems started occuring together with the everyday life. It wasn’t fun anymore. There were days when nothing was working and all services had to be qued for. The homeless people in the streets were no longer something I didn’t notice, but instead I started getting annoyed of all the begging and dirt lying around. The streets were stinky and I couldn’t sleep at night because of the trash cars. I was also sick of not being able to express myself in my own language. I’d come to the second phase of culture shock.

Right now I feel very good. I’m enjoying life at school and during freetime. I’ve learned some French and most of my problems have been more or less solved. I cannot say that I’m totally adapted to the French culture, but I could say that I’m slowly starting to understand it. Some things, such as greeting with cheek kisses still freak me out a little, but then again I’m doing those greetings myself, too. I’m feeling OK about this place again and I’ve even started talking to complete strangers just like they keep doing to me. I’m still aware that there are more (both negative and positive) surprises to come so we’ll see what happens next! Right now I’m clearly having a good phase! Better make the best of it!

Advertisements

4 thoughts on “Culture Shock!

    • I believe so myself, too! This is my first time to live abroad but always after long trips to amazing new countries I feel sad to come back home.

      Nice to hear that you enjoyed it!

  1. Great post!

    I believe that once you go back to Finland you’ll be annoyed about everything there and wishing you were back in France ;)

    Good luck!

    • Thank you, Max :)

      You are right and I’m happy to say that I’ll be studying here for a year so no need to worry about that yet :) During X-mas time it will be nice to visit home though.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s