Feels like home

Wooooo, sain tänään postia, ihan omaa postia! Harmi vaan, että kaikki viisi kirjekuorta olivat samasta paikasta, eli pankista. Pelkäsin jo, että nyt on tullut tehtyä jotain väärin kun laskuja satelee, mutta kirjeet olivatkin pankkitunnukseni, vakuutuspaperini ja ilmoitus, että tililleni on laitettu 50€ koulumme ja pankin yhteistyön tuloksena. Ihan kiva yllätys, vaikkei lopulta mitään niin erikoista postimies tuonutkaan. Aloitin itse postikorttien kirjoittamisen tänään, joten jos joku haluaa kortin niin ilmoittakaa mulle, ja lähetän sitten mielelläni!

Hyppytunnilla selasin läpi koulumme intranettiä, joka oli tietenkin ranskaksi. Yritin löytää lukuvuosikalenteriani, mutta se oli melkoinen mahdottomuus kun koulun opiskelijoiden nettisivu on niin sotkuinen, ettei sieltä kissakaan löytäisi mitään! Luokkakaverini oli käynyt sitten samaa ongelmaa pohtiessaan kysymässä paikalliselta apua, ja niin saatiin lukujärjestyksemme esiin.

Varsin mielenkiintoiselta näyttää, meillä tulee nyt syksyllä olemaan joka päivä eri mittainen (eli epäsäännöllinen lukujärjestys), ja pahimmillaan osa koulupäivistämme kestää ILTAKYMMENEEN! Myös lauantaisin tulee silloin tällöin olemaan koulua, kun taas välillä on todella helppoja viikkoja. Syysloma meillä on marraskuun alussa, mutta joululoman ajankohtaa ei ole vieläkään ilmoitettu.

Niin, ja siis omaa lukujärjestystäni en löytänyt, ja meitä business opiskelijoita on tosiaan yli 100 kappaletta, joten voi olla että oma lukkarini onkin sitten täysin erilainen kuin tuon luokkakaverin. Yksi asia on kuitenkin varmaa, nimittäin se että yhtä oppiainetta opetetaan aina viikon tai kahden ajan JOKA PÄIVÄ. Erittäin puuduttavan ja rankan kuuloista, esimerkiksi joku kustannuslaskenta ei kiinnosta sitten yhtään, ja sitä kun sitten hinkataan useita tunteja päivässä parin viikon ajan, niin ei voi sanoa muuta kuin että hyi. Siinä saakin sitten varoa kipeäksi tulemista, koska jo viikon poissaolosta putoaa kärryiltä pois kokonaan, kun siinä ajassa on käsitelty yli puolet kurssista… Lisää selviää varmasti sitten maanantaina, kun meillä on vihdoin ja viimein infotilaisuus opintoihimme liittyen.

Muuta jännittävää tänään ei tainnutkaan tapahtua. Kävin kyllä juoksemassa. Täällä on ihan mahtavia lenkkeilyalueita! Keskuspuistoon pitäisi raahautua ihan kameran kanssa, siellä on nimittäin vaikka mitä kaunista nähtävää, kuten puisia siltoja ja kauniita kukkia. Muutenkin alkaa olla jo melko kotiutunut olo täällä, pidän tästä alueesta kovasti, vaikka liikenne herättääkin toisinaan öisin. Asuntoni on niin kivalla paikalla ja sisältä niin mukava, että ei ole ollut mitään ongelmia tänne totuttautumisessa. Pitäisi oikeastaan tästä itse asunnostakin ottaa valokuvia muistoksi, kohta täällä on jo niin kotonaan että kaikki tuntuu liian normaalilta kuvattavaksi.

Huomenna pistän aluilleen  jälleen uuden paperisotkun lähtiessäni anomaan Ranskan valtiolta asumistukea. Tämähän tietää jo tutuksi tullutta jonottamista…

 

This place is finally starting to feel like home to me. I get my own post and I’ve found very nice running routes in a park which is just behind the corner. My every morning walk to the bus stop is also nice, because the empty streets look very beautiful in the morning light. I still have so much to do regarding all the practical stuff… Tomorrow there’s going to be more standing in ques waiting to get service.. I’m definitely NOT looking forward to it…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s